Äskettäin julkaistun, Yhdistävä Lääketiede ry:n tutkimuksen mukaan, jotakin täydentävää ja integratiivista hoitoa (complementary and integrative health modalities) on käyttänyt tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana noin puolet (51 %) vastaajista; kyselyyn vastasi 3244 16 vuotta täyttänyttä suomalaista.
Hoidot jaettiin tutkimuksessa kolmeen ryhmään: itseavun keinoihin, hoitajan palveluihin, ja ravintolisiin (ei sisällä vitamiineja ja hivenaineita), rohdoksiin ja homeopaattisiin valmisteisiin.
Täydentäviä itseavun keinoja oli käyttänyt 29 % vastaajista. Yleisimmin oli käytetty rentoutustekniikoita (15 %), meditaatiota (10 %), mielikuvaharjoituksia (10 %) ja joogaa (9 %). Lisäksi muita keinoja olivat saunominen (53 %), avun hakeminen luonnosta (40 %), taide (21 %) ja rukoileminen oman terveyden puolesta (12 %).
Hoitajien tarjoamia palveluita oli käyttänyt 20 % vastaajista. Käytetyimpiä palveluja olivat erilaiset hieronnat (esimerkiksi fascia-, hermorata- tai lymfahieronta), jäsenkorjaus ja osteopatia, joita kutakin oli käyttänyt 4–5 % vastanneista.
Mitä tahansa itseapukeinoa tai hoitajan palvelua käyttäneistä valtaosa (73 % tai enemmän) ilmoitti kokeneensa käyttämänsä hoitomuodon hyödylliseksi.
Ravintolisiä (ei sisällä vitamiineja ja hivenaineita), rohdoksia tai homeopaattisia valmisteita oli käyttänyt 27 % vastaajista. Luontaistuotteita, joihin tutkimuksessa luettiin edellisten lisäksi myös vitamiinit ja hivenaineet, oli käyttänyt 82 % vastaajista.
Yhdistävä Lääketiede ry:n toiminnanjohtaja, farmasian tohtori Hanna Kortejärvi sanoo, että tutkimusten perusteella ihmiset valitsevat näitä itse maksamiaan terveydenhuollon ulkopuolisia hoitoja useimmiten ennakoivaksi terveydenhoidoksi ja vakiintuneiden terveyspalvelujen rinnalle. Hän toteaa, että täydentävät hoidot ovat alihyödynnetty resurssi ja mahdollisuus terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Joitakin täydentäviä hoitoja hyödynnetään jo terveydenhuollossa, koska niistä on riittävästi tutkimusnäyttöä myös sairauksien ja oireiden hoidossa. Esimerkkejä tällaisista ovat mm. mindfulness ja jooga mielenterveyden häiriöissä.
Lisää tutkimustietoa ja rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua tarvitaan täydentävien hoitojen hyödyistä, haitoista ja hyödyntämisestä, summaa Kortejärvi. Tähän tarpeeseen Yhdistävä lääketiede ry vastaa tekemällä tutkimusta, järjestämällä seminaareja ja koulutuksia sekä haastattelemalla asiantuntijoita.
Kortejärvi ehdottaa Maailman terveysjärjestön, WHO:n suosituksen mukaisesti Petteri Orpon hallitukselle, että Suomessa laadittaisiin perinnehoitojen ja muiden täydentävien hoitojen tarjontaa ja käyttöä koskeva strategia kansanterveystyön tueksi. Perinnehoitojen ja täydentävien hoitojen strategiatyö tulisi Kortejärven mukaan yhdistää hallitusohjelmassa mainittuun vaihtoehtohoitojen sääntelytarpeen selvitykseen. Tällainen strategia on laadittu jo 98:ssa WHO:n jäsenmaassa.
Kyselyn toteutti Kantar Public joulukuussa 2022 ja tutkimuksen julkaisi BMC Complementary Medicine and Therapies. Tulokset on painotettu edustamaan iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan Suomen 16 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimusta on rahoittanut Lapsi ja Luonto Säätiö.
Tiedustelut:
Hanna Kortejärvi, toiminnanjohtaja 040 7241958
Maija Pyykkönen, tutkija, neuropsykologian maisteri 040 7727358
Pauliina Aarva, tutkija, dosentti 050 5986237
Pyykkönen, M., Aarva, P., Ahola, S., Pasanen, M. and Helin, K. Use of complementary and integrative health in Finland: a cross-sectional survey. BMC Complement Med Ther 23, 279 (2023). https://doi.org/10.1186/s12906-023-04088-4
