YK:n Maailman terveyspäivää vietettiin su 7.4.2024
Maailman terveyspäivänä nostetaan tärkeitä terveyteen liittyviä teemoja esille. Tänä vuonna erityisenä teemana on ”minun terveyteni, minun oikeuteni”. Teemalla puolustetaan kaikkien ihmisten oikeutta saada laadukkaita terveyspalveluita. Terveyspäivä on samalla Maailman terveysjärjestön WHO:n perustamispäivä (7.4.1948).
Ennaltaehkäisyn merkitys kansansairauksien taakan vähentämisessä
MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa 8.4.2024 nostettiin ennaltaehkäisyn merkitys kansansairauksien ehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien kustannusten hillitsemiseksi. THL:n erikoistutkija Tuija Jääskeläinen ja Terveystalon johtava työterveyslääkäri Ilse Rauhaniemi olivat aamulla keskustelemassa, miten kansantauteihin sairastumista voidaan ennaltaehkäistä. Ennaltaehkäisyyn panostaminen on kirjattu myös pääministerin Orpon hallitusohjelmaan. Ennaltaehkäisemällä kansansairauksia voidaan vaikuttaa omaan terveyteen ja siihen, että yhteiskunnalla on kykyä hoitaa kaikkia terveyspalveluita tarvitsevia.
Keskustelussa nostettiin esille, että monen kansansairauden taustalla on samat riskitekijät. Kansansairauksiin voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota elintapoihin: terveelliseen ravitsemukseen, riittävään liikuntaan ja uneen. Etenkin ravitsemuksella on suuri merkitys terveyteen. Haitallisten aineiden käyttö tulisi minimoida (alkoholi, tupakka) ja arkiliikkumista lisätä. Ruokateollisuuden epäterveellisen ravinnon markkinointiin tulisi puuttua ja lisätä verotuksellisia keinoja väestön ravitsemuksen parantamiseksi. Elintapaohjauksesta on myös saatu hyviä kokemuksia.
Työterveyslääkäri Ilse Rauhaniemi nosti haastattelussa myös esille, että elintapasairaudet linkittyvät työkyvyttömyyttä aiheuttaviin tekijöihin, kuten mielenterveysongelmiin ja tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. Samoille ihmisryhmille siis kasaantuu useita eri terveyshaasteita.
On hyvä huomioida, että vaikka meillä on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä terveydenhuolto, Suomessakin on eriarvoisuutta. Jotkut joutuvat tinkimään terveellisestä ruokavaliosta, jättävät lääkkeitä ostamatta tai eivät saa tarvitsemiaan palveluita. Terveyden edistämiseen tulisi siis puuttua poliittisin keinoin, vaikka yksilölläkin on oma vastuunsa.
Yhteiskunnan tasolla ennaltaehkäisystä puhutaan primaari- sekundääri- ja tertiääripreventiosta. Primaaripreventiolla tarkoitetaan sairauksien ennaltaehkäisyä ja riskien hallintaa. Uudet teknologiat lisäävät ennaltaehkäisyn keinoja, esim. verianalyysiteknologialla pystytään tunnistamaan erilaisia riskitekijöitä jo kauan ennen kuin sairaudet kehittyvät. Verianalyysillä pystytään seuraamaan myös elintapamuutosten vaikutuksia terveyteen.
Yhdistävä lääketiede kannustaa kaikkia yhteisiin ennakoivan terveydenhoidon talkoisiin
Kiitämme MTV3-kanavaa, Tuija Jääskeläistä ja Ilse Rauhaniemeä tärkeän aiheen esille nostosta. Ennakoinnin onnistumiseksi tarvitaan monien eri tahojen yhteistyötä. Uudet teknologiat tuovat uusia mahdollisuuksia ennaltaehkäisyyn, mutta myös nykyiset resurssit tulisi hyödyntää paremmin: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut, liikunta- ja kulttuuripalvelut, yksityisen hyvinvointialan toimijat, järjestöjen ja eri yhteisöjen toiminta sekä luonto- ja eläinavusteinen toiminta.
Salutogeneettisessä ajattelussa (vrt. patogeeninen) riskitekijöiden sijaan huomioidaan terveyttä suojaavien tekijöiden (salutary factors) merkitys kaikissa prevention vaiheissa. Salutogeneettinen lähestymistapa laittaa terveyden keskiöön ja huomioi ihmisen kokonaisvaltaisena olentona. Terveyttä edistävän toiminnan tulee siis kohdistua koko ihmiseen – eikä vain yksittäisiin riskitekijöihin. Tähän tarvitsemme monen eri tahon yhteistyötä ja terveyden vaalimista neuvolasta alkaen. Neuvolapalveluista voisimmekin ottaa mallia: miten jatkaa ennakointia läpi elämänkaaren?
Kuva: Freebik
