Ennakoivan terveydenhoidon -dialogisarjassa terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva avaa aihetta ”Lääkkeettömät keinot ihmisen arjessa.”
Ennakoivan terveydenhoidon – manifestiin Pauliina ehdottaa tavoitteeksi:
”Suositaan lääkkeettömiä keinoja ensisijaisena vaihtoehtona terveydenhoidossa ja vaivojen lievityksessä aina, kun se on järkevää.”
Lääkkeettömiä keinoja ovat esimerkiksi terveelliset elintavat, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen, psykoterapiat, tutkitut perinnehoidot ja täydentävät hoidot.
Uniongelmien, kivun ja tuki- ja liikuntaelinten vaivojen hoidossa käytetään jo nyt paljon lääkkeettömiä keinoja, kuten liikuntaa, rentoutusmenetelmiä, mindfulnessia ja joogaa.
Myös luonnossa oleskelemisen terveysvaikutukset on osoitettu useissa tutkimuksissa. Myönteisiä vaikutuksia on havaittu mm. verenpaineeseen, stressiin, allergiaoireisiin ja immuunipuolustukseen.
Lääkkeettömyyttä arvostava lähestymistapa auttaa minimoimaan monien lääkeaineiden aiheuttamaa kuormitusta ihmiselle ja luonnolle. Lääkkeettömien keinojen kehittäminen on yksi ratkaisu pyrittäessä vähentämään lääkkeistä aiheutuvia terveysmenoja. Kela maksoi vuonna 2022 lääkekorvauksia yhteensä 1,8 miljardia euroa. Korvaukset kasvoivat 3 % eli 51 miljoonaa euroa edellisvuodesta (Lähde: Kela).
Kipujen, vaivojen ja oireiden lievittämisessä inhimillinen kohtaaminen, hoiva ja psykologinen turva ovat myös tärkeässä roolissa.
Lääkkeettömät keinot onkin usein alihyödynnetty resurssi, kun kokemuksellisuuden merkitystä ei ymmärretä. Ihminen tarvitsee kivun, vaivan tai oireen kohdatessa usein toisen ihmisen apua ja kohtaamista. Auttajan ei välttämättä tarvitse olla terveydenhuollon ammattilainen – tilanteeseen puuttuminen edellyttää yleensä vain sitä, että ihminen on kohdattavissa.
Yhdistävä lääketiede ry:n tutkimuksen mukaan 51 % suomalaisista on käyttänyt jotain täydentävää hoitokeinoa tutkimusta edeltävän 12 kuukauden aikana. Kun mukaan otetaan vitamiinit ja hivenaineet, luku nousee 82 prosenttiin. Erilaisten täydentävien hoitokeinojen käyttö on siis runsasta ja Pauliina näkee tämän ison resurssina. Täydentävät hoitokeinot edistävät yleistä hyvinvoinnin kokemusta ja lievittävät vaivoja – suurin osa tutkittavista (73 %) tunsi Pyykkönen ym. (2023) tutkimuksessa hyötyvänsä hoitokeinoista. Tutkimuksessa oli mukana 3244 yli 16-vuotiasta suomalaista.
Linkki tutkimuksen lehdistötiedotteeseen: https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/yli-puolet-suomalaisista-kayttaa-taydentavia-hoitoja-ja-suurin-osa-kokee-hyotyvansa-niista.html?block=5&customer=5878&fbclid=IwAR0zGJW0BfgTJ5BTLUMv_5aot0YUFhPAjK9coszcmQPQ5xHaAck6xMq-2Hk
