Yhdistävä lääketiede ry

Yhdistys

Periaatteet

  1. Keskiössä meillä on ihmisen kohtaaminen eli ihmisen tarpeiden, toiveiden ja resurssien huomioiminen.
  2. Perustamme on kokonaisvaltainen ihmiskuva ja kokonaisvaltainen hoito, joka huomioi ihmisen biologisen, psyykkisen, henkisen, sosiaalisen ja kulttuurisen puolen sekä kehon ja mielen yhteyden ja yhteistyön.
  3. Arvostamme ihmisten kokemuksia ja ammattilaisten kokemustietoa objektiivisen mittaustiedon tukena.

Toiminnallamme haluamme vaikuttaa ihmisten koettuun terveyteen ja hyvinvointiin, kuten elämänlaatuun ja toimintakykyyn arjessa, tässä ja nyt.

Arvostamme inhimillisiä toimintatapoja, jotka vapauttavat ihmisten voimavaroja parantamiseen ja parantumiseen.

Toimintamme on monialaista, monitieteistä ja eri sektoreita yhdistävää.

Tiedostamme, että muutos alkaa yksilöistä ja yhteisöistä. Muutos ilmenee rakenteellisina uudistuksina ja arjen käytäntöjen kehittymisenä.

Visio

Yhdistys pyrkii siihen, että: Yhdistävän lääketieteen mukainen ajattelu ohjaa laajasti toimintaa suomalaisessa lääketieteessä ja terveydenhuollossa.

SÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Yhdistävä Iääketiede ry – Integrativ Medicin rf ja sen kotipaikka on HeIsinki. EngIanninkieIinen nimi on Finnish Society for Integrative Medicine

Tarkoitus ja toiminnan Iaatu

Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistävän Iääketieteen periaatteiden mukaisesti

  • kehittää potiIaskeskeistä ja yhteisöIIistä, ammatiIIiset rajat yIittävää parannustoimintaa ja hyvinvoinnin edistämistä sosiaaIi- ja terveydenhuoIIossa ja muuaIIa yhteiskunnassa,
  • Iisätä kokemukseIIisten, tutkimusnäyttöön perustuvien meneteImien (kuten taidetta soveItavat ja muut kehomieIi-meneteImät) käyttöä sekä sairauksien ja oireiden Iievittämiseen että hyvinvoinnin edistämiseen.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää tiedotusta, kouIutusta ja tutkimus- ja juIkaisutoimintaa, tekee aIoitteita, esityksiä ja Iausuntoja. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan Iahjoituksia ja testamentteja ja omistaa toimintaansa varten tarpeeIIista kiinteää omaisuutta.

Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen rekisteröity terveys- ja sosiaalialan ammattihenkilö tai yhdistyksen alan tutkija, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, säännöt ja eettiset ohjeet. Hallitus voi hyväksyä jäseneksi erityisestä syystä myös muun kuin edellä mainitut henkilöt.

Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi liittyä henkilö tai yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, säännöt ja eettiset ohjeet. Kannatusjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenet hakemusten perusteella.

Liittymis- ja jäsenmaksu

JäseniItä perittävän Iiittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

HaIIitus

Yhdistyksen asioita hoitaa haIIitus, johon kuuIuu vuosikokouksessa vaIitut puheenjohtaja ja 4-6 muuta varsinaista jäsentä sekä 4-6 varajäsentä. Yhdistyksen hallitukseen voidaan valita vain yhdistyksen varsinaisia jäseniä. HaIIituksen toimikausi on vuosikokousten väIinen aika. HaIIitus vaIitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai uIkopuoIeItaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkiIöt. HaIIitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä oIIessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen oIevan aihetta tai kun vähintään puoIet haIIituksen jäsenistä sitä vaatii.

HaIIitus on päätösvaItainen, kun vähintään puoIet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanIuettuna on Iäsnä. Jäsenellä on yksi ääni. Äänestykset ratkaistaan ehdottomaIIa ääntenenemmistöIIä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaIeissa kuitenkin arpa. HaIIituksen kokouksiin on mahdoIIista osaIIistua myös etänä, sähköisten viestintäväIineiden kautta.

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa haIIituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.

TiIikausi

Yhdistyksen tiIikausi on kaIenterivuosi.

Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain haIIituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Yhdistyksen kokouksissa on jokaiseIIa jäseneIIä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tuIee se mieIipide, jota on kannattanut yIi puoIet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaIeissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen kokousten kooIIekutsuminen

HaIIituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset kooIIe vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäseniIIe postitetuiIIa kirjeiIIä tai sähköpostitse.

Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteIIään seuraavat asiat:

  • kokouksen avaus
  • vaIitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenIaskijaa
  • todetaan kokouksen IaiIIisuus ja päätösvaItaisuus
  • hyväksytään kokouksen työjärjestys
  • esitetään tiIinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tiIintarkastajien Iausunto
  • päätetään tiIinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä haIIitukseIIe ja muiIIe vastuuveIvoIIisiIIe
  • vahvistetaan toimintasuunniteIma, tuIo- ja menoarvio sekä Iiittymis- ja jäsenmaksun suuruus
  • vaIitaan haIIituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  • vaIitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tiIintarkastajaa ja varatiIintarkastajaa
  • käsiteIIään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

MikäIi yhdistyksen jäsen haIuaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteItäväksi, on hänen iImoitettava siitä kirjaIIisesti haIIitukseIIe niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisäIIyttää kokouskutsuun.

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään koImen neIjäsosan (3/4) enemmistöIIä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämäIIä tavaIIa. Yhdistyksen tuIIessa Iakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Eettiset ohjeet

Eettiset ohjeet, hyväksytty 19.8.2020

Eettiset ohjeet ilmaisevat yhdistyksen tehtävän ja jäsenten toiminnan periaatteet. Yhdistävä Lääketiede ry edistää eettisiin ohjeisiin pohjautuen ihmistä arvostavan lähestymisen kautta kokonaisvaltaista terveydenhoitoa niin kuin yhdistyksen säännöissä on tuotu esiin.

Yhdistyksen jäsenenä parhaani mukaan:

  • Toimin kunnioittavasti ja arvostavasti eri näkemyksiä edustavia ihmisiä kohtaan. Arvostan ja ylläpidän rakentavaa yhteiskunnallista vuoropuhelua yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti.
  • Edistän toiminnallani kokemuksellisten, tutkimusnäyttöön perustuvien integratiivisen lääketieteen menetelmien sekä ihmiskeskeisten, yhteisöllisten ja ammatilliset rajat ylittävien toimintatapojen vahvistamista suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
  • Osallistun ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä, elämänlaatua ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
  • Osallistun yhteistyöhön viranomaisten, tutkimus- ja oppilaitosten, eri järjestöjen, poliittisten toimijoiden ja muiden toimijoiden kanssa yhdistyksen tarkoituksen edistämiseksi, niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
  • Edistän yhdistyksen tarkoitusta myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden,  ihmisoikeuksien sekä yksilön       perusoikeussuojan toteutumiseksi ja turvaamiseksi.
Viitteet
  1. Euroopan sosiaalinen peruskirja: erityisesti I osa 11 kohta: Sopimuspuolet hyväksyvät toimintansa tavoitteeksi, johon ne pyrkivät kaikin sopivin keinoin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, sellaisten olosuhteiden luomisen, jossa jokaisella on oikeus käyttää hyväkseen kaikkia toimenpiteitä, joiden avulla hän voi saavuttaa parhaan mahdollisen terveydentilan. 11 artikla määrittää oikeudesta terveyden suojeluun, niin että sopimuspuolet ryhtyvät myös yhteistyössä julkisten tai yksityisten järjestöjen kanssa asianmukaisiin toimiin, jotta muun muassa 1. terveyttä heikentävät syyt poistetaan mahdollisimman laajalti, 2. neuvontapalveluja ja valistusta järjestetään terveyden edistämiseksi ja rohkaistaan henkilökohtaisen vastuun ottamista terveyttä koskevissa asioissa.

    https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910044/19910044_2

  2. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus: erityisesti 12 artikla 1. Sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä.

    https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760006

  3. Suomen perustuslaki: erityisesti 2 luku Perusoikeudet 19§ 3 momentti. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. 6§ käsittää syrjinnän kiellon ja ihmisten yhdenvertaisen kohtelun ja 7§ ihmisarvoa loukkaavan kohtelun ja toiminnan kielto.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

  4. Ihmisoikeudet: Ihmisoikeudet velvoittavat moraalisesti yhteiskunnan kaikkia toimijoita ja ovat myös ihmiskunnan yhteisiä arvoja.

    https://www.ihmisoikeudet.net 

    Julistus yksilöiden, ryhmien ja yhteiskunnan elinten oikeudesta ja vastuusta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia
    :

    https://www.ohchr.org/EN/Issues/SRHRDefenders/Pages/Declaration.aspx

  5. YK:n ihmisoikeuskasvatusta koskeva julistus: erityisesti julistuksen 2 artiklan mukaisesti ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus käsittää kaikki kasvatus-, koulutus-, tiedotus- ja opetustoimet sekä tietoisuuden lisäämistoimet, joiden tavoitteena on edistää kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallista kunnioittamista ja noudattamista ja jotka näin ollen auttavat muun muassa torjumaan ihmisoikeusloukkauksia ja väärinkäytöksiä antamalla ihmisille tietoja, taitoja ja ymmärrystä ja kehittämällä heidän asenteitaan ja toimintatapojaan heidän voimaannuttamisekseen yleismaailmallisen ihmisoikeuskulttuurin rakentamiseen ja edistämiseen.

    https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeuskoulutus/mita-ihmisoikeuskasvatus-on/

  6. Yleissopimus syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla: erityisesti 5 artiklan mukaisesti opetuksella on pyrittävä täydellisesti kehittämään ihmisen persoonallisuutta ja vahvistamaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista. Syrjintä käsittää 1 artiklan mukaisesti muun muassa joltakin ihmiseltä tai ihmisryhmältä heikennyksen saada kaikenlaista opetusta.

    https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059/19710059_2