Yhdistyksestä

Yhdistävä Lääketiede ry

Tarkoitus

Yhdistävä Lääketiede ry edistää avoimen ja arvostavan keskustelun ja yhteistyön avulla kokonaisvaltaiseen ihmiskuvaan ja näyttöön perustuvaa terveydenhoitoa. Kokonaisvaltainen hoito huomioi ihmisen biologisen, psyykkisen, henkisen, sosiaalisen ja kulttuurisen puolen sekä kehon ja mielen yhteyden ja yhteistyön.

Visio

Yhdistys pyrkii siihen, että: Yhdistävän lääketieteen mukainen ajattelu ohjaa laajasti toimintaa suomalaisessa lääketieteessä ja terveydenhuollossa.

Toiminnan STRATEGIOIKSI olemme valinneet:

  • Vahvistamme yhteiskunnallista keskustelua erilaisista hoitamisen viitekehyksistä eli parantamisen tieteellisistä paradigmoista ja perehdymme olemassa oleviin eettisiin ja potilaslähtöisyyttä koskeviin ohjeisiin ja kannanottoihin. Näiden pohjalta viritämme ja tuemme arvostavaa vuorovaikutusta yhteiskunnallisten vaikuttajaryhmien ja muiden ryhmien ja ihmisten kesken.
  • Kokoamme kansainvälistä monitieteistä tutkimusta erilaisista hoidon ja terveyden edistämisen muodoista, jotka edistävät ihmisen omaa paranemisprosessia (salutogeneesiä). Jaamme näistä hoidoista tietoa terveys- ja sosiaalialan ammattihenkilöstölle ja suurelle yleisölle.
  • Edistämme ja kannustamme tutkimusta, joka laajentaa biolääketieteen ja translationaalisen lääketieteen hoitomahdollisuuksia. Translationaalinen lääketiede ja terveystutkimus ovat monitieteisiä ja pyrkivät tutkimustiedon nopeaan hyödyntämiseen hoitomenetelmissä.
  • Vaikutamme yhteiskunta- ja terveyspolitiikkaan, kuten lainsäädäntöön ja ohjaukseen.
  • Vaikutamme sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin, hallintoon ja johtamiseen niin, että ihmisen kokonaisvaltainen hoito, hoiva, sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen voivat toteutua.
  • Tuemme kaikkea sellaista toimintaa, joka vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön ulkoisia ja sisäisiä voimavaroja eli jaksamista.

Toimintakertomus 2019

Ajatuksia vuodesta 2019

Toimintavuosi 2019 oli monin tavoin antoisa. Syksyllä 2019 valmisteltu seminaari 14.1.2020 oli menestys ja iso edistysaskel yhdistävän lääketieteen asiassa. Mediassa vallinnut yksipuolinen näkemys täydentävien hoitojen vaarallisuudesta ja siten myös yhdistävästä lääketieteestä, jossa täydentäviä hoitoja voidaan käyttää osana, alkoi muuttua hiukan moniulotteisemmaksi. Paradigman muutos etenee pohjavirtana ja viitteitä alkaa näkyä laajemminkin. Sitä ovat tukeneet myös tutkimustiedot väestön laajamittaisesta hakeutumisesta yhdistävään terveyden- ja sairaanhoitoon. Yhdistävä Lääketiede- yhdistyksellä on hyvät mahdollisuudet vuonna 2020 edistää tarkoitustaan.

Ensimmäisenä toimintavuonna eli 2018 yhdistyksen painopisteenä oli suunnitellusti sisäinen koulutus lääkkeettömistä, kokemuksellisista ja muista täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista: perusteista, hoitajien koulutuksesta, tutkimustiedosta ja hoidettavien kokemuksista sekä niiden käytöstä vakiintuneessa terveydenhuollossa. Tunsimme näitä huonosti ja oppiminen oli tarpeen yhdistävän lääketieteen ymmärtämiseksi.

Painopiste vuonna 2019

Toisena toimintavuonna eli 2019 painopisteenä oli selvittää, mitä malleja yhdistävässä lääketieteessä ja terveydenhuollossa on olemassa erityisesti Pohjoismaissa. Mm. Norjassa ollaan monin tavoin huomattavasti muita Pohjoismaita edellä ja mm. sairaaloissa on käytössä erilaisia täydentäviä hoitomuotoja osa yhdistävää hoitoa.

  • Tutustuminen Ruotsin prosessiin Tukholmassa 25.-26.4.2019 (Kaija Helin, Pauliina Aarva ja Anneli Milén; omalla kustannuksella). Ruotsin vastaavan yhdistävän lääketieteen yhdistyksen edustajien tapaaminen oli antoisa. Saimme myös merkittävää tietoa Ruotsin mittavasta selvitystyötä koskien CAM- hoitoja (Complementary and Alternative Medicine) tapaamisessa selvityshenkilö professori Kjell Asplundn kanssa sekä keskustelussa kahden työtyhmän jäsenen dosentti Maria Armanin ja dosentti Torkel Falkenbergin kanssa Karoliinisessa instituutista.
  • Ruotsin työryhmän raporttien valmistuttua kutsuimme selvityshenkilö Kjell Asplundin yhdistyksen sisäiseen koulutusiltapäivän 11.11.2019. Tällöin saimme ensikäden tietoa työryhmän ehdotuksista. Toimitimme tietoa Ruotsin prosessista myös sosiaali- ja terveysministeriöön, joka hallitusohjelman mukaisesti alkaa tehdä selvitystä vaihtoehtohoitojen sääntelymahdollisuuksista. Toimitimme medialle oikaisupyyntöjä virheellisistä tiedoista koskien Ruotsin työryhmän esityksiä.
  • Kesällä 2019 suunnittelimme ja syksyllä 2019 valmistelimme seminaaria ”Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot. Haaste ja mahdollisuus – tutkimusta, tietoa ja terveyspolitiikkaa”, joka pidettiin yhdessä Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa 14.1.2020 Helsingin yliopiston tiloissa Biomedicumissa. Yhdistyksemme oli pääjärjestäjä ja teimme järjestelyt talkoilla. Osallistujia oli noin 300 ja esitelmöitsijöitä 11, mukaan lukien Ruotsin selvityshenkilö. Teimme lehdistötiedotteen, jota levitettiin laajalti. Ruotsinkieliset YLE-uutiset haastatteli Ruotsin selvityshenkilöä; myös tässä oli toimittajan virheitä.

Muuta toimintaa

  • Hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin maaliskuussa ja seuraavat kokoukset toukokuussa ja lokakuussa.
  • Yhdistys teki ehdotuksen Suomen hallitusohjelmaan koskien yhdistävää lääketiedettä ja terveydenhuoltoa.
  • Keskustelimme ja sovimme periaatteessa yhteistyöstä uuden Erätauko Säätiön kanssa.
  • Järjestimme Hanna Kortejärven suunnittelemana ja vetämänä Erätauko-tyyppisen koulutuspäivän luontaisalanhoitajien yhdistyksille 14.6. Osallistujat pitivät tällaista koulutusta kuuntelemiseen ja yhteistyöhön eri mieltä olevien välillä arvokkaana. Jatkossa näitä järjestetään myös virallisen terveydenhuollon ammattihenkilöille.
  • Laadimme ja lähetimme yleisönosastoon useisiin lehtiin oikean, kansainvälisen termin “täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot” käyttämiseksi keksityn uskomushoito-termin sijaan Nämä julkaistiin Keskisuomalaisessa, Savon Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa.
  • Yhdistyksen tarkoitus, visio ja missio vahvistettiin.
  • Yhdistyksen sääntöihin tehtiin kahden yleiskokouksen päätöksellä muutos niin, että jäseniksi hyväksytään pääsääntöisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Kaksi yhdistyksen hallituksen jäsentä oli mukana kansalaisaloitteen ”Täydentävät hoidot kaikille” (6.8.2019 – 6.2.2020) tukiryhmässä. Yhdistys ei ottanut kantaa aloitteeseen. Aloitteen ehdotus oli, että eduskunta teettää selvityksen: ”Yhteistyössä tulee selvittää ja pohtia perinpohjaisesti ja ennakkoluulottomasti, miten myös Suomessa voitaisiin lisätä kansanterveyttä, kunnioittaa yhdenvertaista valinnanvapautta ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia hyödyntämällä täydentäviä hoitoja, kuten mm. Ruotsissa on juuri tehty.” Kansalaisaloite pääsi niiden 5 % joukkoon aloitteita, jotka ovat saaneet yli 25 000 allekirjoitusta.

Jäsenkuntaa ei pyritty erityisesti kasvattamaan, koska sääntömuutos koskien jäsenyyttä oli meneillään.


Toimintasuunnitelma 2020

Yhdistyksemme toiminnassa on tarpeen olla erilaisia pitkällä aikavälillä suunniteltuja toimintoja, mutta myös joustoa ja kykyä reagoida tarpeeseen nopeasti.

Toiminnassamme korostamme myös näitä:

  • Yhdistävän sillan molempia päitä eli tarkoituksenamme on erilaisten virallisten/vakiintuneiden ja täydentävien hoitomuotojen yhdistäminen ihmisen terveyden edistämisessä, sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä kuntoutuksessa.
  • Sairauksien ohella erityisesti ihmisen toimintakykyä, koettua terveyttä ja elämänlaatua (katso WHO people centered care) https://www.who.int/servicedeliverysafety/areas/people-centred-care/framework/en/
  • Viitekehyksenä kolmiota: paradigman muutos (maailmankuva, visio, arvot), järjestelmä ja prosessit sekä ihminen ja hänen toimintakykynsä, elämänlaatunsa ja kokemuksensa.

Toimintoja

  • Kansallinen sääntelytyö antaa mahdollisuuden edistää yhdistävää lääketiedettä. Tuotamme ja jaamme tietoa, joka on todennäköisesti vuoden 2020 lopulla tai vuoden 2021 alussa alkavassa täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja koskevassa sääntelyn laatimistyössä tarpeen. Tässä yhdistys edistää nimenomaan yhdistävän lääketieteen ja yhdistävän terveyden- ja sairaanhoidon laajenemista ja syvenemistä, tutkitun tiedon käyttöä laatimisprosessissa sekä sillan rakentumista eri mieltä olevien osapuolten välillä.
  • Teemme verkkosivuston julkaisuvalmiiksi.
  • Järjestämme keskusteluja ja rakennamme ymmärryksen siltaa Erätauko- ja Yhdessäluomisen menetelmin. Otamme Erätauko- brändin käyttöön. Hanna Kortejärvi fasilitoi.
  • Järjestämme ajankohtaisesta aiheesta yleisötilaisuuden syyskaudella.
  • Viestinnässä aloitamme mahdollisesti oman facebookin käytön.
  • Tänä vuonna hankimme uusia jäseniä mm. kutsumalla.
  • Osallistumme mahdollisuuksien mukaan alan tilaisuuksiin ja kongresseihin (omalla kustannuksella):
    • 2020 International Congress on Integrative Medicine and Health (ICIMH), Cleveland, Ohio on April 28 – May 1, 2020. TÄMÄ ON JOUDUTTU PERUMAAN KORONATILANTEEN VUOKSI. Seuraava kongressi on vuonna 2022.
      http://www.icimh.org/#home
      Congress is convened by the Academic Consortium for Integrative Medicine and Health in association with the International Society for Complementary Research. It will have four content areas: research, policy, education and clinical care.
    • 13th European Congress for Integrative Medicine. London, September 11-13, 2020. TÄMÄ ON SIIRRETTY 23-25.2. 2021 tapahtuvaksi.
      https://www.ecimcongress.com/
      The conference topics to be covered, though not limited to, include: Evolution of the Integrative Medicine Model, Lifestyle Medicine & Social Prescribing, Mental Health & Stress Management, Integrative Oncology, Antimicrobial Resistance (AMR), Nutrition, Gut Health & the Microbiome, Planetary & Environmental Pollutants & Health, Integrative Approaches to Pain Mgmt, Patient Activation & Self- Management, Arts and Health, Evidence for Clinical Guidelines & Traditional Health and Integrative Medical Education.

Yhdistyksen säännöt

Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Yhdistävä Iääketiede ry – Integrativ Medicin rf ja sen kotipaikka on HeIsinki. EngIanninkieIinen nimi on Finnish Society for Integrative Medicine

Tarkoitus ja toiminnan Iaatu

Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistävän Iääketieteen periaatteiden mukaisesti

  • kehittää potiIaskeskeistä ja yhteisöIIistä, ammatiIIiset rajat yIittävää parannustoimintaa ja hyvinvoinnin edistämistä sosiaaIi- ja terveydenhuoIIossa ja muuaIIa yhteiskunnassa,
  • Iisätä kokemukseIIisten, tutkimusnäyttöön perustuvien meneteImien (kuten taidetta soveItavat ja muut kehomieIi-meneteImät) käyttöä sekä sairauksien ja oireiden Iievittämiseen että hyvinvoinnin edistämiseen.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää tiedotusta, kouIutusta ja tutkimus- ja juIkaisutoimintaa, tekee aIoitteita, esityksiä ja Iausuntoja. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan Iahjoituksia ja testamentteja ja omistaa toimintaansa varten tarpeeIIista kiinteää omaisuutta.

Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen rekisteröity terveys- ja sosiaalialan ammattihenkilö tai yhdistyksen alan tutkija, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, säännöt ja eettiset ohjeet. Hallitus voi hyväksyä jäseneksi erityisestä syystä myös muun kuin edellä mainitut henkilöt.

Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi liittyä henkilö tai yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, säännöt ja eettiset ohjeet. Kannatusjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenet hakemusten perusteella.

Liittymis- ja jäsenmaksu

JäseniItä perittävän Iiittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

HaIIitus

Yhdistyksen asioita hoitaa haIIitus, johon kuuIuu vuosikokouksessa vaIitut puheenjohtaja ja 4-6 muuta varsinaista jäsentä sekä 4-6 varajäsentä. Yhdistyksen hallitukseen voidaan valita vain yhdistyksen varsinaisia jäseniä. HaIIituksen toimikausi on vuosikokousten väIinen aika. HaIIitus vaIitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai uIkopuoIeItaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkiIöt. HaIIitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä oIIessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen oIevan aihetta tai kun vähintään puoIet haIIituksen jäsenistä sitä vaatii.

HaIIitus on päätösvaItainen, kun vähintään puoIet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanIuettuna on Iäsnä. Jäsenellä on yksi ääni. Äänestykset ratkaistaan ehdottomaIIa ääntenenemmistöIIä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaIeissa kuitenkin arpa. HaIIituksen kokouksiin on mahdoIIista osaIIistua myös etänä, sähköisten viestintäväIineiden kautta.

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa haIIituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.

TiIikausi

Yhdistyksen tiIikausi on kaIenterivuosi.

Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain haIIituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Yhdistyksen kokouksissa on jokaiseIIa jäseneIIä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tuIee se mieIipide, jota on kannattanut yIi puoIet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaIeissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen kokousten kooIIekutsuminen

HaIIituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset kooIIe vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäseniIIe postitetuiIIa kirjeiIIä tai sähköpostitse.

Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteIIään seuraavat asiat:

  • kokouksen avaus
  • vaIitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenIaskijaa
  • todetaan kokouksen IaiIIisuus ja päätösvaItaisuus
  • hyväksytään kokouksen työjärjestys
  • esitetään tiIinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tiIintarkastajien Iausunto
  • päätetään tiIinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä haIIitukseIIe ja muiIIe vastuuveIvoIIisiIIe
  • vahvistetaan toimintasuunniteIma, tuIo- ja menoarvio sekä Iiittymis- ja jäsenmaksun suuruus
  • vaIitaan haIIituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  • vaIitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tiIintarkastajaa ja varatiIintarkastajaa
  • käsiteIIään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

MikäIi yhdistyksen jäsen haIuaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteItäväksi, on hänen iImoitettava siitä kirjaIIisesti haIIitukseIIe niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisäIIyttää kokouskutsuun.

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään koImen neIjäsosan (3/4) enemmistöIIä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämäIIä tavaIIa. Yhdistyksen tuIIessa Iakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.


eettiset ohjeet

Eettiset ohjeet, hyväksytty 19.8.2020

Eettiset ohjeet ilmaisevat yhdistyksen tehtävän ja jäsenten toiminnan periaatteet. Yhdistävä Lääketiede ry edistää eettisiin ohjeisiin pohjautuen ihmistä arvostavan lähestymisen kautta kokonaisvaltaista terveydenhoitoa niin kuin yhdistyksen säännöissä on tuotu esiin.

Yhdistyksen jäsenenä parhaani mukaan:

  1. Toimin kunnioittavasti ja arvostavasti eri näkemyksiä edustavia ihmisiä kohtaan. Arvostan ja ylläpidän rakentavaa yhteiskunnallista vuoropuhelua yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti.
  2. Edistän toiminnallani kokemuksellisten, tutkimusnäyttöön perustuvien integratiivisen lääketieteen menetelmien sekä ihmiskeskeisten, yhteisöllisten ja ammatilliset rajat ylittävien toimintatapojen vahvistamista suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
  3. Osallistun ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä, elämänlaatua ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
  4. Osallistun yhteistyöhön viranomaisten, tutkimus- ja oppilaitosten, eri järjestöjen, poliittisten toimijoiden ja muiden toimijoiden kanssa yhdistyksen tarkoituksen edistämiseksi, niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
  5. Edistän yhdistyksen tarkoitusta myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden,  ihmisoikeuksien sekä yksilön       perusoikeussuojan toteutumiseksi ja turvaamiseksi.

Viitteet:

  1. Euroopan sosiaalinen peruskirja: erityisesti I osa 11 kohta: Sopimuspuolet hyväksyvät toimintansa tavoitteeksi, johon ne pyrkivät kaikin sopivin keinoin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, sellaisten olosuhteiden luomisen, jossa jokaisella on oikeus käyttää hyväkseen kaikkia toimenpiteitä, joiden avulla hän voi saavuttaa parhaan mahdollisen terveydentilan. 11 artikla määrittää oikeudesta terveyden suojeluun, niin että sopimuspuolet ryhtyvät myös yhteistyössä julkisten tai yksityisten järjestöjen kanssa asianmukaisiin toimiin, jotta muun muassa 1. terveyttä heikentävät syyt poistetaan mahdollisimman laajalti, 2. neuvontapalveluja ja valistusta järjestetään terveyden edistämiseksi ja rohkaistaan henkilökohtaisen vastuun ottamista terveyttä koskevissa asioissa.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910044/19910044_2

2. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus: erityisesti 12 artikla 1. Sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760006

3. Suomen perustuslaki: erityisesti 2 luku Perusoikeudet 19§ 3 momentti. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. 6§ käsittää syrjinnän kiellon ja ihmisten yhdenvertaisen kohtelun ja 7§ ihmisarvoa loukkaavan kohtelun ja toiminnan kielto.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

4. Ihmisoikeudet: Ihmisoikeudet velvoittavat moraalisesti yhteiskunnan kaikkia toimijoita ja ovat myös ihmiskunnan yhteisiä arvoja.

https://www.ihmisoikeudet.net

Julistus yksilöiden, ryhmien ja yhteiskunnan elinten oikeudesta ja vastuusta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia:

https://www.ohchr.org/EN/Issues/SRHRDefenders/Pages/Declaration.aspx

5. YK:n ihmisoikeuskasvatusta koskeva julistus: erityisesti julistuksen 2 artiklan mukaisesti ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus käsittää kaikki kasvatus-, koulutus-, tiedotus- ja opetustoimet sekä tietoisuuden lisäämistoimet, joiden tavoitteena on edistää kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallista kunnioittamista ja noudattamista ja jotka näin ollen auttavat muun muassa torjumaan ihmisoikeusloukkauksia ja väärinkäytöksiä antamalla ihmisille tietoja, taitoja ja ymmärrystä ja kehittämällä heidän asenteitaan ja toimintatapojaan heidän voimaannuttamisekseen yleismaailmallisen ihmisoikeuskulttuurin rakentamiseen ja edistämiseen.

https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeuskoulutus/mita-ihmisoikeuskasvatus-on/

6. Yleissopimus syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla: erityisesti 5 artiklan mukaisesti opetuksella on pyrittävä täydellisesti kehittämään ihmisen persoonallisuutta ja vahvistamaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista. Syrjintä käsittää 1 artiklan mukaisesti muun muassa joltakin ihmiseltä tai ihmisryhmältä heikennyksen saada kaikenlaista opetusta.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059/19710059_2