Ihmiset tarvitsevat toisiaan, harvasta asiasta selviää kukaan yksin. Ihmisellä on luontainen tarve kosketukseen, liittymiseen, jakamiseen ja toisten auttamiseen. Toisten auttaminen tuottaa ihmiselle jopa enemmän onnellisuutta kuin omaan onnellisuuteen keskittyminen – sillä koemme näin yhteyden tunnetta muihin ja elämän merkityksellisyyttä (Akhin & Whillans 2021). Kosketus on niin tärkeää ihmiselle, että vauvat menehtyvät ilman hoivaa ja kosketusta, vaikka muut perustarpeet tulisivat täytetyksi.
On arvioitu, että ihmisen lajin menestymisen taustalla olisi nimenomaan voimakas sosiaalinen yhteistyö, resurssien jakaminen ja toisten auttaminen. Pienet satunnaiset ystävällisyyden eleet toisia ihmisiä kohtaan palkitsevat emotionaalisesti ja tuottavat onnellisuutta ystävällisyyttä osoittavalle.
Myös vapaaehtoistoiminta voi psykososiaalisen terveyden lisäksi edistää fyysistä terveyttä ja vähentää kuolleisuutta (Kim ym. 2020). Ystävällisyys, auttaminen ja vapaaehtoinen toiminta auttaa lisäksi koko sosiaalista kulttuuria muuttumaan positiivisempaan suuntaan (Akhin & Whillans 2021).
Sosiaalisuus, jakaminen ja auttaminen voidaan nähdä ennakoivana terveydenhoitona
Sosiaaliset suhteet ovat monella tapaa yhteydessä ihmisen terveyteen ja hyvät ihmissuhteet tulisikin nähdä terveyttä suojaavina tekijöinä (Proctor ym. 2023) eli salutaarisina, terveyttä tukevina tekijöinä. Yhä lisääntyvän tutkimuksen ansiosta ymmärrämme koko ajan paremmin, miten sosiaalinen yhteys vaikuttaa ajatteluun, tunteisiin sekä käyttäytymiseen. Lifestyle Medicine -lehdessä tutkija Proctor kumppaneineen (2023) ehdottaakin, että sosiaalisen yhteyden merkitystä terveyden edistämisessä tulisi korostaa ja luoda sosiaalisuudelle omia kansallisia suosituksia.
Ihmiselle on siis lajityypillistä olla muiden ihmisten kanssa, jakaa, osallistua ja kokea onnellisuutta sekä hyvinvointia yhdessäolosta.
Toivotamme kaikille hyvää ystävänpäivää! ❤️
Tutkimusviitteet:
Vapaaehtoistyöhön liittyvä tutkimus, Kim. ym. 2020:
Kim, E.S., Whillans, A.V., Lee, M.T., Chen, Y. & Vander Weele, T. J. 2020.Volunteering and subsequent health and well-being in older adults: An outcome – wide longitudinal approach. American Journal of Preventative Medicine. 52 (1, Supplement 1) ,S63-S76.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32536452/
Akhin & Whillans 2021 katsaus sosiaalista yhteyttä rakentavan käyttäytymisen (kuten auttaminen, neuvominen, lahjoittaminen, jakaminen) yhteydestä onnellisuuteen:
Akhin, L. & Whillans, A. 2021. Helping and Happiness: A review and Guide for Public Policy. Social Issues and Policy Review, Vol.15, No.1,2021, pp.3—34. DOI:10.1111/sipr.12069
https://spssi.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/sipr.12069
Lifestyle Medicine -lehden katsaus sosiaalisten yhteyksien merkityksestä terveyteen:
Proctor AS, Barth A, Holt-Lunstad J. A healthy lifestyle is a social lifestyle: The vital link between social connection and health outcomes. Lifestyle Medicine. 2023;4:e91. https://doi.org/10.1002/lim2.91
