Avoimen dialogin hoitomalli toimii

Avoimen dialogin hoitomalli toimii hyvin. Sen vaikutuksia on tutkittu paljon todelliseen, arkiseen elämään sijoittuvilla tutkimuksilla, joissa on käytetty useita erilaisia tutkimusmenetelmiä.

Psykologian alalta väitöskirjan tehnyt Tomi Bergström esitelmöi 5.10.2020 Nouseva Mieli – Suomen Skitsofreniayhdistys ry:n Tampereella järjestämässä striimatussa luento- ja keskustelutilaisuudessa.

Bergström kertoi, että mallia ei ole vielä otettu skitsofrenian käypä hoito -suosituksiin osittain siksi, että dialogista hoitoa ei ole eikä sitä ole mahdollistakaan tutkia samalla tavoin satunnaistetuilla plasebokontrolloiduilla kliinisillä “yksi lääke yhteen sairauteen” -kokeilla kuin esimerkiksi lääkkeitä tutkitaan.

Avoimen dialogin mallia kehitettiin psykoosien hoidossa jo 1980-luvulta alkaen. Se on moniammatilliseen, yhdistävän hoidon periaatteeseen nojaava malli, jossa potilaalla itsellään ja myös hänen läheisillään on ratkaiseva rooli.

Tomi Bergströmin mukaan dialoginen hoitokäytäntö on vaikuttavaa mahdollisesti siksi, että se integroi hoitoprosessin tiiviisti todelliseen elämään ja sen tapahtumiin. Kuva diasta esitelmässä 5.10.2020 Tampereen kirjastotalo Metsossa.

Tomi Bergströmin väitöskirja Life after integrated and dialogical treatment of first-episode psychosis: long-term outcomes at the group and individual level tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 19.9.2020:

“Kaikkiaan tulokset antoivat viitteitä siitä, että palvelujärjestelmän asteittainen kehitystyö kohti yhteisöllisempää hoitokäytäntöä voi olla yhteydessä toimijuuden säilymiseen ja vähentyneeseen mielenterveyspalvelujen käyttöasteeseen vuosikymmeniä ensipsykoosin jälkeen. Tutkimuksen observoivan luonteen vuoksi tarvitaan kuitenkin kontrolloidumpaa näyttöä AD:n vaikuttavuudesta ja siirrettävyydestä.”

– Tomi Bergström väitöskirjassaan 2020 –

Psykologilehti 28.9.2020 Tomi Bergströmin väitöskirjasta:

“Väitöskirjalle annettiin arvolause ”kiittäen hyväksytty”. Kiittäen hyväksytty – arvosana annetaan vain erityisen korkeatasoisesta väitöskirjasta ja vain pienelle osalle (n. 10 %) kaikista alan väitöskirjoista. Kiittäen hyväksytty -arvosana edellyttää muun muassa, että väitöskirja on tieteellisesti erityisen ansiokas, saavutetut tulokset ovat tutkimusalallaan poikkeuksellisen merkittäviä, kokoomaväitöskirjan artikkelit on julkaistu laadukkaissa alan tieteellisissä julkaisuissa tai sarjoissa ja näiden lisäksi väitöskirjaa on puolustettu ansiokkaasti väitöstilaisuudessa.”  

Lääkärilehti Tomi Bergströmin väitöskirjasta ja avoimesta dialogista 8.9.2020 .

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *