Dialogi: Mika Pyykkö

Ennakoiva terveydenhoito – dialogisarjassa Aivoliiton toiminnanjohtaja Mika Pyykkö avaa sitä, miten olosuhteet mahdollistavat aivoterveet valinnat. Mika Pyykkö ehdottaa Ennakoivan terveydenhoidon – manifestin tavoitteeksi seuraavaa:

”Luodaan aivoterveydelle turvallisia ympäristöjä, joissa ihmisten kanssalaisuus eli yhteenkuulumisen tunne ja osallisuus vahvistuvat.”

Kansallinen aivoterveysohjelma keskittyy siihen, miten me voimme yksilönä ja yhteiskuntana toimia niin, että aivot voivat mahdollisimman hyvin. Aivoterveysohjelma korostaa suojaavia tekijöitä, ennakoivaa lähestymistapaa ja vaikuttavuusperusteisuutta.

Mika tuo keskustelussa esille, miten hyvinvointia edistävät tekijät ovat usein näkymättömiä eikä niihin osata kiinnittää riittävästi huomiota. Tarvitaan ajattelun ja näkökulman muutosta, jotta ymmärretään ennakoivan työn merkitys investointina. Aivojen terveyden vaaliminen on suora sijoitus tulevaisuuteen ja sillä edistetään koko väestön yleistä terveyttä ja hyvinvointia sekä mielenterveyttä.

Hyvinvoivat ihmiset jaksavat lisäksi toimia kanssalaisina muille ja siten hyvinvoinnin päälle rakentuu lisää hyvinvointia. Tällöin saadaan myös lisää resursseja ja voimavaroja myös haasteiden voittamiseen.

Dialogi: Mika Pyykkö

Taustaa ja lisätietoja kansallisesta aivoterveysohjelmasta

Vahvat sosiaaliset suhteet tukevat aivoterveyttä ja vähentävät jopa kuolleisuutta (Holt-Lunstad et al., 2010). Kanssalaisuus kietoo ihmisen tärkeimmän psykologisen perustarpeen eli kuulumisen tarpeen merkityksellisyyden kokemuksen kanssa yhteen (Deci & Ryan, 2009). Kanssalaisuus tarkoittaa merkityksellisen ja aidon asian, olemisen tai tekemisen jakamista toisen kanssa, yhteenkuulumisen tunnetta kokien ja ihmisen tasapainoa palauttaen ja vahvistaen (Ryan & Deci, 2017). Kanssalainen on siten ihminen, jonka kanssa merkityksellisyyden ja kuulumisen kokemus elämässä vahvistuu.

Evoluution aikana aivoihin ovat rakentuneet vankat tunneverkostot, joiden tehtävänä on ollut suojella yksilön ja lajin säilymistä. Aivojen tiedonkäsittelyresurssit priorisoidaan uhan arviointiin ja minimointiin. Uhka voi kaapata aivojen tarkkaavuus- ja toiminnanohjausresursseja muilta tehtäviltä (K. M. Hartikainen et al., 2000, 2007, 2010, 2012) heikentäen esimerkiksi työtehtävistä suoriutumista tai kykyä tehdä terveyttä tukevia valintoja. Yhteisön ulkopuolelle joutuminen aiheuttaa emotionaalista kipua, joka aktivoi samoja aivoalueita kuin fyysinenkin kipu (Eisenberger et al., 2003).

Sen sijaan tekijät, jotka vahvistavat kokemusta osallisuudesta ja yhteisöön kuulumisesta, antavat psykologista turvaa ja suojaavat siten terveyttä monella eri mekanismilla (Martela & Ryan, 2016). Edellä mainituista syistä on tärkeää taata psykologisesti turvallinen ympäristö, jossa ihminen kokee olevansa arvostettu ja tärkeä yhteisön jäsen. Tämä vähentää haitallista stressiä ja vapauttaa aivojen tiedonkäsittelytoiminnot tavoitteelliseen toimintaan tai esimerkiksi luovuuteen ja tukee yksilön elinvoimaista toimijuutta.

Kansallisen aivoterveysohjelman verkkosivut: https://www.aivoliitto.fi/kansallinenaivoterveysohjelma/

Suora linkki aivoterveysohjelman taustadokumenttiin, josta löytyvät myös artikkelin lähdeviitteet:

https://dyajetwym1cg9.cloudfront.net/…/inhimillisesti…

Lisää kirjoituksia

Uusi toiminnanjohtaja, hallitus ja tiimi!

Yhdistys on kokenut monia uudistuksia viime aikoina. Yhdistyksen hallitus nimitti Hanna Kortejärven uudeksi toiminnanjohtajaksi 29.5.2023. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin vuosikokouksessa 11.5.2023 Erkki Antila. Lisäksi yhdistys sai kesäkuussa uusiksi toimihenkilöiksi Piritta Rantasen...

Lue lisää
haastattelukuva

Dialogi: Harri Peltomaa

Ennakoivan terveydenhoidon- dialogisarjassa psykoterapeutti, personal trainer ja tietokirjailija Harri Peltomaa on keskustelemassa aiheesta ”Fyysisestä ja psyykkisestä stressistä palautuminen”. Kaikenlainen kuormitus ja elimistön vireystilan nousu vaatii palautumista vastapainokseen. On hyvä huomioida,...

Lue lisää
eiv kuva 8

Suoliston merkitys osana kokonaisterveyttä

Julkaisemme tiivistelmiä Yhdistävä lääketiede ry:n Ennakoivan itsehoidon visio 2030 – tilaisuudesta (21.5.2024). Hanna Voutilaisen puheenvuoron aikana kuulimme uusinta tietoa integratiivisen lääketieteen symposiumista New Yorkista. Laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Voutilainen korosti puheenvuorossaan...

Lue lisää
eiv kuva 3

Ammattilaisten muuttuvat roolit ja keinot tulevaisuudessa

Julkaisemme tiivistelmiä Yhdistävä lääketiede ry:n Ennakoivan itsehoidon visio 2030 – tilaisuudesta (21.5.2024). Neurologian erikoislääkäri ja professori Markku Partinen ja lääkintöneuvos, eläkeläinen Jarmo Karpakka keskustelivat lääkärin muuttuvista rooleista ja keinoista tulevaisuudessa....

Lue lisää

Toimintamme on monialaista, monitieteistä ja eri sektoreita yhdistävää.

Copyright © 2024 Yhdistävä Lääketiede ry