Ennakoiva terveydenhoito – dialogisarjassa Aivoliiton toiminnanjohtaja Mika Pyykkö avaa sitä, miten olosuhteet mahdollistavat aivoterveet valinnat. Mika Pyykkö ehdottaa Ennakoivan terveydenhoidon – manifestin tavoitteeksi seuraavaa:
”Luodaan aivoterveydelle turvallisia ympäristöjä, joissa ihmisten kanssalaisuus eli yhteenkuulumisen tunne ja osallisuus vahvistuvat.”
Kansallinen aivoterveysohjelma keskittyy siihen, miten me voimme yksilönä ja yhteiskuntana toimia niin, että aivot voivat mahdollisimman hyvin. Aivoterveysohjelma korostaa suojaavia tekijöitä, ennakoivaa lähestymistapaa ja vaikuttavuusperusteisuutta.
Mika tuo keskustelussa esille, miten hyvinvointia edistävät tekijät ovat usein näkymättömiä eikä niihin osata kiinnittää riittävästi huomiota. Tarvitaan ajattelun ja näkökulman muutosta, jotta ymmärretään ennakoivan työn merkitys investointina. Aivojen terveyden vaaliminen on suora sijoitus tulevaisuuteen ja sillä edistetään koko väestön yleistä terveyttä ja hyvinvointia sekä mielenterveyttä.
Hyvinvoivat ihmiset jaksavat lisäksi toimia kanssalaisina muille ja siten hyvinvoinnin päälle rakentuu lisää hyvinvointia. Tällöin saadaan myös lisää resursseja ja voimavaroja myös haasteiden voittamiseen.
Taustaa ja lisätietoja kansallisesta aivoterveysohjelmasta
Vahvat sosiaaliset suhteet tukevat aivoterveyttä ja vähentävät jopa kuolleisuutta (Holt-Lunstad et al., 2010). Kanssalaisuus kietoo ihmisen tärkeimmän psykologisen perustarpeen eli kuulumisen tarpeen merkityksellisyyden kokemuksen kanssa yhteen (Deci & Ryan, 2009). Kanssalaisuus tarkoittaa merkityksellisen ja aidon asian, olemisen tai tekemisen jakamista toisen kanssa, yhteenkuulumisen tunnetta kokien ja ihmisen tasapainoa palauttaen ja vahvistaen (Ryan & Deci, 2017). Kanssalainen on siten ihminen, jonka kanssa merkityksellisyyden ja kuulumisen kokemus elämässä vahvistuu.
Evoluution aikana aivoihin ovat rakentuneet vankat tunneverkostot, joiden tehtävänä on ollut suojella yksilön ja lajin säilymistä. Aivojen tiedonkäsittelyresurssit priorisoidaan uhan arviointiin ja minimointiin. Uhka voi kaapata aivojen tarkkaavuus- ja toiminnanohjausresursseja muilta tehtäviltä (K. M. Hartikainen et al., 2000, 2007, 2010, 2012) heikentäen esimerkiksi työtehtävistä suoriutumista tai kykyä tehdä terveyttä tukevia valintoja. Yhteisön ulkopuolelle joutuminen aiheuttaa emotionaalista kipua, joka aktivoi samoja aivoalueita kuin fyysinenkin kipu (Eisenberger et al., 2003).
Sen sijaan tekijät, jotka vahvistavat kokemusta osallisuudesta ja yhteisöön kuulumisesta, antavat psykologista turvaa ja suojaavat siten terveyttä monella eri mekanismilla (Martela & Ryan, 2016). Edellä mainituista syistä on tärkeää taata psykologisesti turvallinen ympäristö, jossa ihminen kokee olevansa arvostettu ja tärkeä yhteisön jäsen. Tämä vähentää haitallista stressiä ja vapauttaa aivojen tiedonkäsittelytoiminnot tavoitteelliseen toimintaan tai esimerkiksi luovuuteen ja tukee yksilön elinvoimaista toimijuutta.
Kansallisen aivoterveysohjelman verkkosivut: https://www.aivoliitto.fi/kansallinenaivoterveysohjelma/
Suora linkki aivoterveysohjelman taustadokumenttiin, josta löytyvät myös artikkelin lähdeviitteet:
