Etusivu » Tutkimus

Tutkimus

Miksi lääkärit suosittelevat (tai eivät suosittele) täydentäviä hoitoja?

Yhdysvaltalaisten täydentävien hoitojen käyttöä on tutkittu paljon, ja tutkimusten mukaan noin neljä kymmenestä yhdysvaltalaisesta käyttää täydentäviä hoitoja. Nyt yhdysvaltalainen tutkijaryhmä (Stussman et al. 2022) halusi selvittää, mistä syystä lääkärit Yhdysvalloissa joko suosittelevat potilaille täydentäviä hoitoja tai eivät suosittele. Tutkijat valitsivat neljä erilaista hoitomuotoa tutkimuksen kohteiksi: yrtit ja lisäravinteet kiropraktiikka / osteopatia akupunktio keho–mieliharjoitukset, kuten meditaatio ja erilaiset rentoutusharjoitukset Lääkäreiden syitä lähdettiin selvittämään käyttämällä vuonna 2012 tehtyä laajaa kyselyä. Tutkijat päättivät käyttää tutkimuksen pohjana ”Andersenin käytösmallia” (Andersen Behavioral Model). Mallissa käsitellään täydentäviä hoitoja terveyskäyttäytymisenä yhdysvaltalaisen terveydenhuollon sisällä: syyt suositteluun voivat olla tarpeesta kumpuavia (oireet, yleisvointi, potilaan pyyntö), taustalla voi olla valmiiksi… Lue lisää »Miksi lääkärit suosittelevat (tai eivät suosittele) täydentäviä hoitoja?

Metsä hoitaa myös virtuaalisesti

Luontokokemusten parantava, virkistävä ja monin tavoin hyvää tekevä vaikutus tunnetaan ja siitä on paljon tutkimusta. Mutta hyötyykö ihminen yhtä hyvin luonnon vaikutuksista, jos hän kokee luontoa vain virtuaalimaailmassa? Ajatus virtuaalisista luontokokemuksista voi tuntua oudolta – onhan luonto niin monipuolisesti aistittava ja koettava asia. Toisaalta on paljon tilanteita, joissa ihminen ei pääse metsään vaikka haluaisi. Esimerkiksi vuonna 2020 alkaneen koronapandemian aikana moni joutui pysyttelemään pitkiä aikoja neljän seinän sisällä. Signaporelainen tutkijaryhmä (Chan et al., 2021) selvitti virtuaalisen metsäkokemuksen vaikutuksia nuorilla aikuisilla ja senioreilla. Tulokset olivat positiivisia. Virtuaalinen metsä vastaan kaupunkimaisema Tutkijaryhmä otti tutkimuksen lähtökohdiksi aiemmat teoriat ihmisen ja luonnon suhteesta, kuten… Lue lisää »Metsä hoitaa myös virtuaalisesti

Hunaja ja propolis lievittävät herpestä jopa paremmin kuin lääkevoide

Hunaja ja propolis ovat mehiläisten tuottamia luonnontuotteita, joita on hyödynnetty luonnonlääketieteessä jo vuosituhansia. Hunajaa ja propolista käytetään muun muassa haavanhoidossa ja ehkäisemään tulehdusta. Tutkijaryhmä (Rocha et al., 2021) selvitti meta-analyysissä, millainen teho hunaja- ja propolistuotteilla on herpesviruksen aiheuttamien oireiden hoidossa verrattuna asikloviiriin. Herpesvirus (HSV) on virus, joka jakautuu kahteen tyyppiin: 1-tyypin herpes ilmaantuu kasvojen iholle, yleensä huuliin, ja 2-tyypin herpes aiheuttaa oireita genitaalialueella. Kun ihminen on saanut herpesviruksen ensimmäisen kerran, virus jää elimistöön. Joillakin virus ei aiheuta oireita, mutta osalla se saattaa aktivoitua jopa joka kuukausi. Kun herpesvirus aktivoituu, se aiheuttaa tavallisesti kutinaa, kirvelyä ja paikallisia rakkuloita. Useimmiten herpeksen hoitoon… Lue lisää »Hunaja ja propolis lievittävät herpestä jopa paremmin kuin lääkevoide

Tärkeä tutkimus ihmislähtöisen psykiatrisen diagnosoinnin merkityksestä

LL Enikö Savanderin lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Dialogical Sequence Analysis as Case Formulation in Community Mental Health Centre: Naturalistic comparative study on Patient-centred approach tarkastettiin julkisesti tänään 28. tammikuuta 2022. Savander toi väitöstilaisuudessa esille sitä, miksi oireisiin keskittyvän diagnosoinnin rinnalle tarvitaan potilaskeskeistä diagnosointitapaa. Hän kertoi, mikä merkitys diagnoosilla ylipäätään on: ”Psykiatrinen diagnoosi vaikuttaa merkittävästi potilaiden elämään Se voi auttaa heitä ymmärtämään heidän moniulotteisia psyykkisiä kokemuksiaan ja sillä on olennainen merkitys mm. hoitoon pääsyssä. Diagnoosi voi leimata potilaan elämää.” Monet mielenterveyspotilaat ovat heikossa ja avuttomassa asemassa, useat haluavat esimerkiksi peitellä oireitaan, heitä saattaa hävettää tai pelottaa. Kuitenkin heillä on voimakas tarve puhua omista… Lue lisää »Tärkeä tutkimus ihmislähtöisen psykiatrisen diagnosoinnin merkityksestä

PALUU potilaskeskeisyyteen

– Potilaat saivat potilaskeskeisessä, dialogista menetelmää käyttäneessä psykiatrisessa arvioinnissa enemmän tilaa tärkeäksi koetulle omakohtaisista elämismaailman kokemuksista puhumiselle. Yhteinen päämäärä hoidolle löytyi useammin ja mikä tärkeintä, lyhyemmässä ajassa ja vähäisemmin käynnein. Niukkojen resurssien aikana se on huomionarvoista, toteaa LL Enikö Savander. 28.1.2022 tarkastettavassa väitöskirjassaan Enikö Savander vertasi potilaskeskeiseen tapausjäsennykseen soveltuvaa dialogista sekvenssianalyysia (DSA) käyttävää arviointia nykypäivän tavanomaiseen oirekeskeiseen arviointiin. Kun tavanomainen arviointi pyrkii oireiden kautta diagnoosiin ottamatta enemmälti kantaa siihen, mistä oireet aiheutuvat, menetelmänä DSA pyrkii jo ensimmäisillä tapaamisilla tunnistamaan potilaan haitallisia, toistuvia toimintamalleja eli toimijuuden esteitä, jotka voivat ylläpitää hänen oireitaan. — Tarvitaan lisää tutkimuksia selvittämään, voidaanko psykiatriassa saada aikaan… Lue lisää »PALUU potilaskeskeisyyteen