Julkaisemme tiivistelmiä Ennakoivan itsehoidon visio 2030 – tilaisuudesta (21.5.2024). Olli Sovijärven puheenvuoron ydinkohdat:

Lääkäri ja biohakkeri Olli Sovijärven puheenvuoron aiheena oli itseohjautuva terveyden seuranta. Olli keskittyy työssään ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja yksilölliseen terveyden edistämiseen sekä suorituskyvyn optimointiin. Ennaltaehkäisevä terveys on nykypäivää ja erilaisia teknologisia apuvälineitä on käytettävissä runsaasti: miten yhdistämme teknologian luonnolliseen elämäntapaan?

Sairaudenhoidon sijaan terveysalan näkökulma muuttuu yksilölliseen ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Jälkiviisauden eli sairauksien hoitamisen sijaan kysymme: Mitä voisi tapahtua, jos ennakoi ja optimoi, miten sairaudet ennaltaehkäistään? Jokaisen on hyvä pohtia, mitä tapahtuu 20 vuoden päästä: olenko sairauteen vai hyvään terveyteen vievällä aikajanalla?

Olli muistuttaa, että terveys on tasapainoa, homeostaasia. Keho pyrkii aina tasapainotilaan. Kun epätasapainotila kehittyy, se voi johtaa sairauteen. Diagnostisen sairauden tullessa, keho on ollut jo pitkään epätasapainotilassa.

Iän karttuessa väestön sairastavuus lisääntyy. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan yli 60-vuotiaista jo 64 % prosentilla on jokin pitkäaikainen sairaus. Useampia diagnooseja on 27 % väestöstä (Boersma ym. 2018). Taustalla on usein pitkäaikaista matala-asteista tulehdusta, oksidatiivista stressiä sekä insuliiniresistenssiä. Sydän- ja verisuonielimistön sairaudet ovat suurin ennenaikaisen kuoleman sekä työkyvyttömyyden syy (GBD 2017). Neurologiset sairaudet, kuten Alzheimerin tauti, ovat lisääntyneet huomattavasti.

Yhdysvalloissa eliniänodote on kääntynyt jopa laskuun, vaikka terveydenhuoltoon käytetään yhä enemmän rahaa. Jossain vaiheessa myös Suomessa eliniänodote saattaa kääntyä laskuun, kaikesta terveydenhuollon panostuksesta huolimatta!

Olli pohtiikin, miten voisimme lisätä ihmisen terveyskaarta (health span). Yleensä viimeiset 11 vuotta kuluu erilaisten terveys- ja hoivapalveluiden varassa: Miten voisimme lisätä terveitä elinvoimaisia vuosia ja lyhentää sairaita vuosia?

”Terveydenhuoltojärjestelmä ei ole onnistunut auttamaan ihmisiä omaksumaan terveellisiä elämäntapoja”

Kukaan muu ei voi ottaa vastuuta omasta terveydestä kuin ihminen itse. Elämäntapamuutosten tekeminen on kuitenkin haastavaa: jopa yli puolet (50-85 %) itsehoidosta, lääkehoidosta tai elämäntapamuutoksista epäonnistuu (Kleinsinger 2018). Olli kutsuu tätä kiinnittymisongelmaksi (adherence problem).

Tavan muodostaminen kestää keskimäärin 21 päivää, mutta vaihteluväli on 18-254 päivää. Tapojen muuttaminen vaatii toistoja, kannustusta ja ohjausta. Tapojen muuttamiseen liittyy psykologisia, biologisia, ympäristöön ja täytäntöönpanoon liittyviä tekijöitä, jotka voivat haastaa terveellisten elämäntapojen omaksumisen. On tärkeää ymmärtää tapasilmukka eli habit-loop, jossa jokin triggeri saa ihmisen toimimaan tietyn rutiinin mukaisesti ja tästä seuraa palkinnon tunne aivoissa.

Tapojen muuttamiseen tarvitaan myös itsearviointia, pieniä askeleita ja johdonmukaisuutta. Mittaaminen voi auttaa motivaation löytämisessä ja ylläpitämisessä. Valmentavat menetelmät ja toisten ihmisten tuki on tärkeää, jotta ihmisen ei tarvitse olla yksin muutosten äärellä. Sosiaalinen tuki ja yhteisön merkitys on äärimmäisen tärkeää, sillä perhe ja lähiyhteisö voivat tukea tai haitata tapojen muodostamista. Olli muistuttaa, että on hyvä ympäröidä itsensä ihmisillä, joilla on samat tavoitteet ja elämäntapa.

Mittaamisen avulla voidaan saada tietoa yksilöllisestä terveydentilasta ja siitä, miten eri elämäntapamuutokset vaikuttavat kehon tilaan. Uusia seurantamenetelmiä tulee jatkuvasti, nykyään on myös kehonsisäisiä mittareita ja nanosensoriikkaa. Pian voidaan mitata esimerkiksi kilpirauhasarvoja reaaliaikaisesti yksittäisten datapisteiden sijaan. Tulevaisuuden ”terveysasema” voikin olla erilaisten mittauslaitteiden ja tekoälyn sekä lääkärin ja potilaan välistä yhteistyötä.

Yksilön näkökulmasta on tärkeää ymmärtää ja oppia, mitä omassa kehossa tapahtuu: miten palaudun, kuinka hyvin nukun ja miten liikkuminen vaikuttaa? On tärkeää tunnustella omaa oloaan, mutta tämä ei aina kerro objektiivista totuutta kehon tilasta. Verestä olisi hyvä seurata säännöllisesti tiettyjä perusmarkkereita, jotta ymmärtää, mitä kehossa tapahtuu ja millaisessa tilassa keho on. DNA-testien avulla (esim. Dna Core) voi selvittää, millainen ruokavalio olisi itselle optimaalisin. Myös epigeneettisiä testejä on tarjolla: testien avulla pystytään selvittämään, miten elämäntavat voivat vaikuttaa tiettyjen geenien aktivoitumiseen tai pois kytkeytymiseen.  

Biohacker Center on kehittänyt myös oman ratkaisun ”Holohabits”, jossa on mittaustulosten kokoamisen lisäksi erilaisia tapahaasteita ja indeksejä. Sovelluksen tarkoituksena on tukea elämäntapamuutoksissa ja sen voi ladata maksutta.

Viitteitä:

Boersma ym. 2020. Prevalence of Prevalence of Multiple Chronic Conditions Among US Adults, 2018. Prev Chronic Dis 2020; 17: E106. Published online 2020 Sep 17. doi: 10.5888/pcd17.200130 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7553211/

GBD (Global Burden of Disease Study) 2017, IHME. https://ghdx.healthdata.org/gbd-2017

Kleinsinger, F. 2018. The Unmet Challenge of Medication Nonadherence. The Permanente Journal 22, 18-33.  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6045499/