Täydentäviä psykososiaalisen tuen palveluja

Perusterveydenhuoltoon tarvitaan täydentäviä psykososiaalisen tuen palveluja. Käypä hoito-suositukseen on kirjattu mindfulness, meditaatio, liikunta ja jooga traumaperäisen stressihäiriön täydentäviksi hoitomuodoiksi aikuisille (1). Tämä on hyvä esimerkki yhdistävän lääketieteen ajattelutavan soveltamisesta käytäntöön.

Stressihäiriötä pyritään nykyisin hoitamaan ensisijaisesti lääkkeettömillä hoidoilla. Traumaperäisen stressihäiriön kehittymistä voidaan ennaltaehkäistä muun muassa siten, että psykososiaalisen tuen ammatillisia palveluja on riittävästi saatavilla juuri silloin, kun yksilöä tai yhteisöä kohtaa järkyttävä tapahtuma. Palveluiden tarkoitus on turvallisuuden ja rauhan palauttaminen sekä toimintakyvyn tukeminen. Rentoutushoidot ovat yksi mahdollisuus auttaa, koska ne rauhoittavat hermojärjestelmää, ja koska niitä on käypä hoito-suositukseenkin kirjattu.

Täydentävät hoidot tukihoidoiksi

Täydentävät hoitomuodot osana, yhdistävää, moniammatillista hoitoa parhaimmillaan tekevät sen, mihin laadukkaalla ammatillisella kriisityölläkin pyritään: turvallisuuden, rauhan, yksilön ja yhteisön pystyvyydentunteen palauttamiseen, voimaannuttamiseen, selviytymiskyvyn ja kokonaisterveydentilan edistämiseen.

Psykososiaalisen tuen ja palvelujärjestelmän tarkoitus on ehkäistä ja lievittää järkyttävässä tapahtumassa psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia, kuten esimerkiksi post-traumaattisen stressihäiriön kehittymistä. Tutkittujen täydentävien hoitomuotojen integroiminen osaksi perusterveydenhuollon palveluja on väistämätön ihmisoikeussopimusten ja perustuslain mukainen kehityssuuntaus. Näin ollen hoitojen pitäisi olla luonteva osa psykososiaalisen tuen palveluita.

Perus – ja ihmisoikeuksien näkökulma

Suomen perustuslain 22§:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen turvaamalla jokaiselle myös riittävät sosiaali -ja terveyspalvelut ja terveyden edistämisen toimet 19§:n 3 momentin mukaisesti. (2)

Pelastuslain 46§:n 5 kohta määrittää, että sosiaali- ja terveysviranomaiset ja hallinnonalan laitokset vastaavat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti ensihoitopalvelun järjestämisestä sekä psykososiaalisen tuen palveluista, ja myös onnettomuuden johdosta hätään joutuneiden huollosta ja majoituksesta. (3)

Euroopan sosiaalisen peruskirjan I osan johdantoon ja 11 kohtaan on kirjattu, että sopimuspuolet hyväksyvät toimintansa tavoitteeksi sellaisten olosuhteiden luomisen, jossa jokaisella on oikeus käyttää hyväkseen kaikkia toimenpiteitä, joiden avulla hän voi saavuttaa parhaan mahdollisen terveydentilan.(4)

Suomalaisen sote-järjestelmän on siis luotava olosuhteet, jossa jokaisella on mahdollisuus valita palveluista itselleen sopivin. Esimerkiksi, postoperatiiviseen kiputilaan tai äkillisestä omaisen kuolemasta johtuvan kriisireaktion lievittämiseen kansalaisella tulisi olla oikeus käyttää ja hyödyntää näyttöön perustuvaa, rentouttavaa ja maadoittavaa täydentävää hoitoa Kela-korvauksella.

On syytä huomioida, että kolmasosa aikuisista hyödyntää täydentäviä hoitoja terveytensä edistämiseksi pääasiassa omalla kustannuksellaan. (12)

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan sopimuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä, ihmisellä on ihmisoikeutena oikeus terveyden edistämisen laadukkaisiin ja riittäviin palveluihin. (5)

Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevia säädöksiä tarkennettava

Säädöksiä terveydenhuollon ammattihenkilöistä tulee mielestäni täydentää ja tarkentaa. Tutkitun tai/ja kokemusperäisesti hyväksi havaitun täydentävän hoidon käyttäminen ja hoitoon ohjaaminen hoidon tarpeen arvioinnin perusteella on tehtävä sote-järjestelmässä mahdolliseksi huomioiden edellä esiin tuodut ihmisarvon, ihmisoikeudet ja elämän voimavarojen edistämisen, jotka mainitaan Suomen perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa.

Yhdistävä lääketiede pyrkii erilaisten tavanomaisten ja täydentävien hoitomuotojen yhdistävään soveltamiseen terveyden edistämisessä, sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä kuntoutuksessa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Tarkoituksenmukaisuutta ohjaavat yhteisesti hyväksytyt arvot: oikeus elämään ja ihmisarvoon.

Yhdistävä lääketiede ry edistää nimensä mukaisesti mitä parhaimmalla tavalla kokemuksellisten, tutkimusnäyttöön perustuvien integratiivisen lääketieteen menetelmien vahvistamista suomalaisessa sosiaali – ja terveydenhuollossa sekä edistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien sekä yksilön perusoikeussuojan toteutumista, koskettaen muun muassa perustuslain 6§ ja 7§ toteutumista.

Yhdistävän lääketieteen, hoidon ja terveyden edistämisen periaatteet ovat myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisia (2 artikla). Valtion velvollisuus on järjestää riittävät resurssit palveluineen, joiden katsotaan suojaavan turvallisuutta, vapautta, ihmisarvoa ja elämää (artikla 5). (6)

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (15§) tuo esiin, että terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan päämäärä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ihmisten kärsimysten lievittäminen. Lain kohdassa todetaan myös, että sairaiden parantaminen ja sairauksien ehkäiseminen sisältyy ammattieettisiin velvollisuuksiin. (7)

Laki ei siis estä terveydenhuollon ammattilaista käyttämästä työssään näyttöön tai hyväksi havaittuun kokemukseen perustuvaa täydentävää hoitoa, sillä säädös terveydenhuollon ammattihenkilöistä 23 a § määrittää, että laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö voi koulutuksensa, kokemuksensa ja tehtävänkuvansa mukaisesti aloittaa hoidon potilaan oireiden ja käytettävissä olevien tietojen sekä tekemänsä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella.

Täydentäviä hoitoja on voitava avoimesti käyttää aina, kun ne ovat eettisestäkin näkökulmasta tarpeellisia ja joiden käyttämättä jättäminen mahdollisesti ylläpitäisi tai syventäisi inhimillistä kärsimystä. Suomessa ammattiaan harjoittaa esimerkiksi useita homeopaatti-lääkäreitä ja sairaanhoitaja-energiahoitajia.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (5§) määrittää, että potilaalle on annettava selvitys eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista paranemiseen, oireiden lievitykseen tai hyvinvoinnin kohenemiseen. (8) Täydentävien hoitojen nykyistä laajempi käyttö sote-järjestelmässä on näin ollen myös ihmisarvon (inhimillisen kärsimyksen lievittäminen) ja ihmisoikeuksien mukaista toimintaa.

Koulutuksen mahdollisuudet

Syrjintä opetuksen alalla käsittää joltakin ihmiseltä tai ihmisryhmältä heikennyksen saada kaikenlaista opetusta. (9) Mikäli ihmisen terveyden edistämiseksi kansallisesta opetusjärjestelmästä syrjäytetään hankkeita perinne- ja täydentävien hoitojen opetukseen ja käyttöönottoon (ja jätetään huomioimatta käyttäjien näistä hoidoista saama koettu hyöty), syrjäyttämistoimet voidaan tulkita lainvastaisiksi.

Opetuksellinen syrjintä on myös vastoin WHO:n (10) kantaa ja niiden Euroopan parlamentin jäsenten näkökulmaa (11), jotka edistävät CAM:in (Complementary and Alternative Medicine =terveydenhuoltojärjestelmien ulkopuolelle sijoittuvista hoitomuodoista käytetty termi) sisällyttämistä osaksi integroitua lääketiedettä kansanterveyspolitiikassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutuksen tulee pyrkiä yleissopimuksen 5 artiklan mukaisesti kokonaisvaltaisesti kehittämään ihmisen persoonallisuutta ja vahvistamaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista.

Opetussuunnitelman ajantasaistaminen

Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (15§) todetaan, että terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä sekä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota

hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään.

Mikäli alan ammattilainen on kouluttautunut täydentävän hoidon harjoittajaksi (esimerkiksi joogaohjaajaksi) tämä mitä inhimillisimmässä merkityksessä kertoo siitä, miten hän on pyrkinyt täydentämään osaamistaan ihmisen kokonaisterveydentilan edistämiseksi ja edistää näin ollen myös ihmisoikeuksia.

Täydentäviä hoitoja käyttää suuri osa suomalaisista. Väestökyselyn mukaan jotakin täydentävää hoitomuotoa on joskus elämänsä aikana käyttänyt tai kokeillut Suomessa valtaosa (87%) haastatelluista (joko itse tai joku perheen jäsen käyttänyt). Suurin osa (55-84%) hoitoja käyttäneistä haastatelluista ilmoitti, että hän  itse tai joku hänen perheensä jäsen oli saanut niistä  apua. Kansalaiset hyväksyvät varsin laajasti täydentävät hoidot osaksi terveydenhoitoa. (12).

Terveydenhoitoalan koulutuksen opetussuunnitelmien tarkastaminen ja täydentäminen ja terveydenhoitoalan rakenteiden uudistaminen vastaamaan kansan tarpeita ja ihmisoikeussopimusten pykälien toteutumista käytännön tasolla on valtiovallan velvollisuutena edistää. Auttavana tahona tässä tukevat alan järjestäytyneet järjestöt ja yhdistykset.

Marena Tiaskorpi-Mattila

SH (psyk.) kouluttaja, kriisityöntekijä, http://www.marenatiaskorpimattila.fi/

Viitteet

  1. Traumaperäisen stressihäiriön käypä hoito-suositus https://www.kaypahoito.fi/hoi50080
  2. Suomen perustuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
  3. Pelastuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011037
  4. Euroopan sosiaalinen peruskirja https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910044/19910044_2
  5. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen sopimus https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760006
  6. Euroopan ihmisoikeussopimus https//www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063
  7. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559#L4aP23a
  8. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920785
  9. Yleissopimus syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059/19710059_2

10. WHO Traditional Medicine Strategy: 2014-2023 https://www.who.int/publications/i/item/9789241506096

11. Terveyspoliittinen toiminta integratiivisen lääketieteen alalla Europarlamentissa http://www.integratiivinenlaaketiede.fi/cam_ig.html

12. Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J (2020). Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 57(1), 44-56.  https://journal.fi/sla/article/view/80288;  Aarva P. (2019) Täydentävät hoidot. Viisas Elämä. Helsinki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *