Etusivu » Tapahtumia

Tapahtumia

Tulossa ajankohtainen seminaari Taide, luonto ja terveys. AJANKOHTA ON MUUTTUNUT! Seminaari järjestetään la 21.5. 2022.

Alkuperäinen (5.2.2022) on muutettu koronapandemian rajoitusten vuoksi Ohjelma ja paikka pysyvät samana. Ilmoitamme muutoksesta kaikille tähän mennessä lähes 200 ilmoittautuneelle. Mukaan mahtuu toukokuussa!

Voit osallistua seminaariin myös etäyhteydellä. Ilmoitamme ilmoittaumislinkin lähempänä uutta ajankohtaa.

TAIDE, LUONTO JA TERVEYS

Seminaarissa esitellään taide- ja luontoterapioiden käyttökokemuksia, tutkimusnäyttöä ja mahdollisuuksia terveydenhuollossa.

Paikka
Tampereen yliopisto, Päätalon sali A1, Kalevantie 4, Tampere.

Aika
Lauantai 21.5.2022 klo 10–17

Järjestäjät
Tampereen yliopisto ja Yhdistävä Lääketiede ry

Tarkoitus
Lisätä taide- ja luontoterapioiden tuntemusta ja tarkastella niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia terveyden ja sairauksien hoidon tukena

Kohderyhmä
Terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat ja opiskelijat sekä taiteen ja luonnon hyvinvointivaikutuksista kiinnostuneet.

Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu 9.5.2022 mennessä tästä.
Vahvistus lähitilaisuuteen ja linkki etäyhteyteen lähetetään sähköpostiisi.

Tiedustelut:
Kaija Helin, helininkaija@gmail.com, 0407078617
Pia Vuolanto, pia.vuolanto@tuni.fi, 0503186240

Tervetuloa.

10.00–10.15 Avaus
Anneli Milén. Professori emerita, Tampereen yliopisto, puheenjohtaja, Yhdistävä Lääketiede ry

10.15–11.00 Tilannekatsaus musiikkiterapiaan ja taideterapioiden yhteistyöhön – suomalainen näkökulma
Jaakko Erkkilä. Professori, musiikkiterapia, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto

11.00–11.30 Taideterapiat, tieto ja antroposofinen lääkintä
Pia Vuolanto. Tutkija, dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori, Tampereen yliopisto

11.30–12.00 Taiteiden paikka ja rooli terveyden ja sairaudenhoidon muuttuvien kontekstien virrassa – lyhyt historiallinen ekskursio
Kaija Helin. Terveystieteiden tohtori

12.00–13.00 Lounastauko (omakustanteinen lounas yliopiston lähiravintoloissa)

13.00–13.45 Tanssi-liiketerapia: turvallisuutta kehoon, yhteyksiä, säätelyä, ilmaisua ja toimijuutta
Päivi Pylvänäinen. Tanssi-liiketerapeutti (Master of Arts in Creative Arts in Therapy, Yhdysvallat), psykologian tohtori

13.45–14.30 Kuvataideterapia voimaatumisen ja parantumisen välineenä
Anna-Liisa Tarvainen. Taideterapeutti (Master of Arts, Englanti)

14.30–15.00 Tauko (Omakustanteinen kahvi- tai teetarjoilu)

15.00–15.45 Perinne-ekologian näkökulma kuntoutuksessa
Irma Heiskanen. Ekopsykologi

15.45–16.30 Parantava perinne – kokemuksia esivanhempien elämäntavan
ja maailmankuvan eheyttävästä voimasta

Eero Peltonen. Runolaulun opettaja, kansanperinteen tuntija

16.30–17.00 Paneelikeskustelu ja kysymyksiä
Puheenvuoroja jakaa Anneli Milén

5 min kävelymatka yliopistolta

10 min kävelymatka yliopistolta

Alustusten tiivistelmät

Anneli Milén

Yhdistävän lääketieteen kantava arvo on potilaan ja asiakkaan yksilöllinen kohtaaminen ja hänen näkemystensä arvostaminen kaikissa hoitosuhteissa. Luovuuden ilmaiseminen eri tavoin ja luonnon kehomielellinen kokeminen auttavat tutkitusti monien vaivojen ja oireiden lievityksessä ja ovat erinomaista terveyden edistämistä kaikille, jotka kokevat luonnon ja taiteen itselleen läheisiksi. Tänään saamme tietoa luonto- ja taideterapioiden tutkimuksesta ja kokemuksia terapiakäytännöistä. Pohdimme niiden roolia terveydenhuollossa sekä aihepiiriin liittyviä terveyspoliittisia linjauksia.
Lämpimästi tervetuloa.
www.yhdistavalaaketiede.fi/

Jaakko Erkkilä

Suomalaisella musiikkiterapialla on melko vakiintunut asema terveydenhuollon kentällä ja Kelan palveluvalikoimissa. Koulutustoiminta on vakiintunutta, ja ainoana taideterapioista musiikkiterapialla on myös professuuri, Jyväskylän yliopistossa. Tutkimustoiminta on vilkasta ja musiikkiterapiaa tutkitaan myös Suomen Akatemian äskettäin myöntämässä huippututkimusyksikössä ”Center of Excellence in Music, Mind, Body and Brain”.

Varjojakin on paratiisissa, sillä musiikkiterapialta puuttuu edelleen Valviran ammattinimike ja muutoinkin ammatillista toimintaa hankaloittaa monenlainen epämääräisyys ja poukkoilevat tulkinnat musiikkiterapian salonkikelpoisuudesta ja korvattavuudesta yhteiskuntarahoitteisissa järjestelmissämme. Toki muilla taideterapioilla on näiden asioiden suhteen musiikkiterapiaakin epämääräisempi tilanne. Tällä hetkellä taideterapioista musiikki-, kuvataide- ja tanssi-liiketerapia tekevät yhteistyötä taideterapian aseman selkeyttämiseksi ja vakiinnuttamiseksi maassamme. Esitelmässäni luon tiivistetyn kokonaiskatsauksen tässä abstraktissa esille tuoduista teemoista konkretian valossa.

www.teosto.fi/teostory/musiikin-parantava-voima/

Pia Vuolanto

Esitys pureutuu taideterapioihin erityisesti antroposofisessa lääkinnässä. Antroposofisen lääkinnän piirissä toimii terapeutteja, jotka tarjoavat kuvataideterapiaa, musiikkiterapiaa ja hoitoeurytmiaa, ja myös yrtti- ja haudehoitoja ja hierontaa. Esitys tarkastelee antroposofisten taideterapioiden muodostumista terveyden hoitamisen kenttänä, jossa rakennetaan suhdetta valtavirtalääketieteeseen ja vakiintuneisiin terveyden hoitamisen tapoihin, kuten rokotteisiin, lääketieteellisiin toimenpiteisiin ja lääkkeisiin.

www.tuni.fi/fi/pia-vuolanto

Kaija Helin

Luonto ja taiteet – kuten musiikki, kuvataide ja jopa tanssi ja teatteri – ovat antiikista lähtien kuuluneet olennaisena osana eurooppalaisen terveyden ja sairaanhoidon kulttuuriin. Yhteiskunnallisen ja erityisesti lääketieteen kehityksen muutosvirrassa on taiteiden ”exodus” kulkenut antiikin temppeleistä kirkkoon ja kasarmin kautta suuriin funkkissairaaloihin, päätyen lopulta nykyajan terveysteknologia-palatsien rinnalla etsimään paikkaansa terapiapalveluina eheyttä kaipaaville tai sen menettäneille. 

Helin K. 2018. Kuvataiteen hoitava ulottuvuus. Kirjassa Inhimillisyyden vallankumous. Toim. Aarva P., Kortejärvi H., Sarvela K. Basam Books. Helsinki
Helin K. 2011. Den vårdande och helande bilden. möten med bildkonst i vårdandets värld. Doctorsavhandling. Åbo Akademi.

https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-765-571-2

Päivi Pylvänäinen

Puheenvuorossa kerron tanssi-liiketerapian (TLT) perusteista ja sen tämänhetkisestä käytöstä ja koulutuksesta Suomessa. Esittelen tuloksia Kelan rahoittamasta tutkimushankkeesta ryhmämuotoisen tanssi-liiketerapian käytöstä masennuksen hoidossa. Tästä tutkimuksesta sekä hankkeesta, jossa kehitettiin tanssi-liiketerapiaan perustuva kuntoutuskurssi syöpäkuntoutujille, saatiin myös tietoa tutkittavien kehonkuvasta. Kehonkuvan sisältöjen tunnistaminen rakentaa ymmärrystä siitä, miten suhde omaan kehoon koetaan omassa toimijuudessa. Esitelmän lopuksi herätellään ajatuksia siitä, miten tanssi-liiketerapiaa voitaisiin hyödyntää uusilla sote-alueilla ja annetaan myös tilaa kuulijoiden kysymyksille.

www.tanssiterapia.fi
www.tanssiterapia.net

Anna-Liisa Tarvainen

Käsittelen puheenvuorossani mm. kysymyksiä: Mitä on kuvataideterapia? Kenelle se on tarkoitettu? Mitä itse terapiassa tapahtuu? Miten taiteen tekeminen voi olla parantavaa aina fyysiselle tasolle asti?

Näen itseni välittäjänä henkilön ja hänen ongelmansa välissä. Käsittääkseni mikään maailmassa ei ole merkityksetöntä; myös jokaisella sairaudella ja vaivalla, olipa se sitten mielen tai kehon tasolla, on oma viestinsä tai opetuksensa kantajalleen – ja yleensä se tuo mukanaan kutsun muuttaa jotain. Kuvan tekemisen prosessissa voin rohkaista henkilöä tutkimusmatkalle itseen, olla sillä matkalla tukena ja tarvittaessa antaa uusia ideoita ja perspektiiviä eteenpäin.

www.iloataideterapialla.com

Irma Heiskanen

Ekopsykologia, ihmisen ja luonnon suhdetta tutkiva ala on vielä suhteellisen tuore psykologian haara. Suomessa sitä ei ole yliopistossa oppiaineena, mutta kesäyliopiston kursseilla sitä on voinut opiskella esim. Tampereella ja Helsingissä. Ympäristöpsykologia on sen sijaan yliopistollinen oppiaine.

Ekopsykologian nykyisissä virtauksissa näkyy selkeästi elämäntavan ja talousjärjestelmän, kapitalismin ja kolonialismin kritiikki. Green Care -toiminnassa ekopsykologiaan pohjaavalla kuntoutuksella ja luontoavusteisella terapialla on jo vahva jalansijansa.

Puheenvuorossani kerron, millaisia vaikutuksia ekopsykologiaan pohjaavalla kuntoutuksella on ihmisten palautteiden perusteella ollut. Muun muassa yhteyden kokemus eri luonnonilmiöiden kanssa sekä kokemusten jakaminen toisten kanssa ovat elvyttäneet, antaneet uusia oivalluksia ja vahvistaneet jaksamista ja toivoa elämässä.

Heiskanen I 2020. Eväitä elämään luontokokemuksista ja niiden jakamisesta. 2020, 25-27.
TOLPPA – Toimintakyvyn ja osallisuuden parantaminen luonnon parissa hanke, Kohdataan ihminen tarinoiden takana.

mielenvireys.fi/henkijaelama-hanke/

Eero Peltonen

Luennolla kerron kokemuksistani ja oivalluksistani laajan kansanperinteen koulutuksen luojana ja toteuttajana. Valaisen ja demonstroin tarinoin, kuvin ja lauluin traditioiden tervehdyttävää vaikutusta yksilölle ja yhteisölle.

Luennon keskiössä ovat asioiden ja ilmiöiden myyttiset synnyt ja niitä ilmentävät kansanrunot, runolaulu, saunarituaalit, kansanparannus ja muinaistaide. Ne ovat esivanhempien viitoittamia, kaikille avoimia portteja ja polkuja eheyteen, vastavuoroisuuteen, yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä henkiseen tasapainoon. Kerron myös tilanteista, joissa olen saanut itse kokea myyttisen tiedon ja tietoisuuden väkevöittävän vaikutuksen.

eeropeltonen.fi/


Menneitä tapahtumia:

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattu tehtävä ”Selvitetään vaihtoehto- ja uskomushoitojen eri sääntelymahdollisuudet” käynnistyy sosiaali- ja terveysministeriössä kesällä 2020. Johtaja Jaska Siikavirta ja ylilääkäri Kaisa Halinen tapaavat kesän aikana muutamia keskeisiä toimijoita yksitellen ”tarkoituksena taustoittaa sitä, mistä teidän toimialalla on kysymys liittyen vaihtoehtohoitojen lainsäädäntöön ja lisäksi mitä toiveita teillä mahdollisesti on tulevaan selvitystyön prosessiin”. Yhdistävä Lääketiede ry on myös kutsuttu. YL:n hallitus valmistelee näkemyksiemme esittelyä.

Tutkija Laura Kemppainen Helsingin yliopistosta

Ainutlaatuiseen seminaariin Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot. Haaste ja mahdollisuus- tutkimusta, tietoa ja terveyspolitiikkaa kokoontui 300 kuulijaa. Järjestäjinä olivat YL ry sekä Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistot. Siinä tutkija Laura Kemppainen, professori Suvi Salmenniemi, dosentti Pia Vuolanto ja dosentti Pauliina Aarva esittelivät ja pohtivat uusimpia suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimustuloksia mm. hämmästyttävän laajasta täydentävien hoitomuotojen käytöstä ja merkityksestä ihmisten arjessa ja terveydenhuollossa.

Ruotsissa on valmistunut varsin mittava ja monipuolinen selvitys, jota Suomessa aloitellaan. Ruotsin hallituksen asettama selvityshenkilö, sosiaali- ja lääkintöhallituksen emeritus pääjohtaja Kjell Asplund kertoi, että nykyistä lakia esitetään muutettavaksi mm. niin, että täydentävillä hoidoilla a) saa hoitaa kaikkien sairauksien oireita, mutta b) tiettyjä sairauksia ei saa hoitaa parantamisen tarkoituksessa. Muut erittäin merkittävät ehdotukset koskevat koulutusta, riippumattoman tiedon pankkia kansalaisille ja mekanismia, jolla selvitetään täydentävän hoidon sisällyttämistä viralliseen terveydenhuoltoon.

Suomen vastaava selvitys on käynnistymässä, kertoi johtaja Jaska Siikavirta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Professori Pekka Puska painotti, että on myös huomioitava Maailman terveysjärjestön (WHO) strategia, joka kannustaa tutkittujen perinne- ja täydentävien hoitojen hyödyntämiseen terveydenhuollossa.  

Nyt ensi kertaa samassa tilaisuudessa eri vaikuttajaryhmät esittelivät näkemyksiään selvityksen, strategian ja sääntelyn tarpeesta ja sisällöstä. Kansalaisaloitteen, Lääkäriliiton, Luontaishoitoalan Foorumi ry:n ja Perinnehoitojen neuvottelukunnan lähtökohdat ovat melko erilaisia. Asialliset ja avoimet puheenvuorot kuitenkin auttoivat ymmärtämään erilaisia kantoja.

Tästä linkistä avautuu koottuna tärkeää tietoa, jonka hakeminen muualta on vaivalloista. Kannattaa hyödyntää!

  • Seminaarin ohjelma. Esitysten tausta-aineistot ja lyhennelmät
  • Video jokaisesta esityksistä.
  • Esitysten diat (kohta Esitykset)

Yhdistys kutsui Ruotsin hallituksen asettaman täydentäviä- ja vaihtoehtoisia hoitoja koskevan toimeksiannon selvityshenkilön Kjell Asplundin Suomeen. Hän selosti, miten Ruotsissa päästiin eri osapuolien kesken yhteisymmärrykseen koskien esitystä täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen sääntelystä ja niiden roolista suhteessa vakiintuneeseen terveydenhuoltoon. Asplund myös avasi tehtyjen ehdotusten taustoja ja tulkintaa.

Työskentely oli ollut mittavaa. Alan tutkijoiden ja tutkimustiedon rooli oli merkittävä aiemman tapaamistemme Tukholmassa toukokuussa 2019 mukaan. Ruotsissa onkin alan tutkimusta huomattavasti enemmän kuin Suomessa, erityisesti Karoliinisessa instituutissa.