TANSSI-LIIKETERAPIAN MONET PUOLET

Kirjoittaja: Päivi Pylvänäinen

Tanssi-liiketerapia: turvallisuutta kehoon, yhteyksiä, säätelyä, ilmaisua ja toimijuutta oli puheenvuoroni otsikko Taide, luonto ja terveys -seminaarissa Tampereen yliopistossa 21.5.2022. Tulevat ja menneet tapahtumat – Yhdistävä Lääketiede ry (yhdistavalaaketiede.fi)

Tanssi-liiketerapia (TLT) on toimintaa ja vuorovaikutusta, jossa ihminen voi toimia monitasoisesti, sekä kehollaan että sanoin.  Nuo sanat yrittävät kuvailla sitä, mitä TLTn hetkissä tapahtuu ja viriää. Kuten taiteessa, myös terapiassa hetket ovat ainutkertaisia, kokemuksellisia ja syvällekin resonoivia. Miksi niitä toteutetaan? Miksi meillä on tällaisia toimintamuotoja kuten taideterapiat, siis tanssi-liiketerapia, musiikkiterapia ja kuvataideterapia?

Taideterapiat ovat ihmistä varten. Taideterapioiden sisällä on ajatus, että ihmiselle tekee hyvää se, että hän voi toimia taidemuodon parissa, mahdollisesti löytää siitä jotakin miellyttävää ja nautittavaa. Pääsy toimintaan voi viritä mielihyvän kautta. Taideilmaisu ja kokemus taidemuodosta sisältävät kokemuksen kauneudesta (laajasti ymmärrettynä) ja aidosta ilmaisusta. Taideilmaisu koskettaa tunnetasolla ja tukee läsnä olevuutta. Tämä on estetiikkaa ihmisen elämässä. Taidemuoto mahdollistaa esittämisen, roolien ja vaihtoehtojen kokeilemisen tutkivalla tavalla. Esittämisessä aika voi suuntautua menneisyyteen, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen. Esittämisen myötä rakentuu tila, jossa ihminen voi muuttua omien kokemustensa ja oivallustensa kautta. Ihminen voi tunnistaa omaa toimijuuttaan taidemuodon kautta, siinä hetkessä tehdä valintojaan vapaana, päästä flow-kokemuksiin.

Taideterapiatyöskentely on toimintaa. Ihmiselle on syvästi merkityksellistä todeta, että asioita saa aikaan, kokemuksia voi tehdä eheiksi tai saattaa loppuun toimintansa kautta.

Olemme kehollamme suhteessa ympäristöön

Olemme Suomessa tehneet tutkimusta ryhmämuotoisen TLTn vaikuttavuudesta masennuksen hoidossa (Pylvänäinen ym. 2021, http://urn.fi/URN:NBN:fife202102033575). Tutkimusaineistomme kehonkuvakyselyvastaukset avasivat selvän kuvan siitä, miten paljon masennukseen sisältyy kokemuksia ja nimenomaan vaikeita kokemuksia, jotka liittyvät omaan kehoon, omassa kehossa koettuihin tuntemuksiin ja siihen, miten kehollaan on suhteessa ympäristöön, toisiin ihmisiin. Tämä asia, miten keholla olemme suhteessa ympäristöömme ja miten koemme kehomme ja itsemme siinä hetkessä, on TLT:ssa keskeinen kysymys. Se kysymys on meidän kulttuurissamme yksi sokea piste.

Seminaaripäivässä 21.5.2022  terveystieteiden tohtori Kaija Helin piti kiinnostavan puheenvuoron ”Taiteiden paikka ja rooli terveyden ja sairaudenhoidon muuttuvien kontekstien virrassa – lyhyt historiallinen ekskursio”. Historiallisesta näkökulmasta tarkasteltuna nousee esiin, että 1600-1700 -luvulta lähtien ihminen asetettiin uuteen biolääketieteelliseen, patologis-instrumentaaliseen kontekstiin. Musiikki, kuvat ja värit katosivat sairaan ympäriltä, samoin kokemuksellisuuden kautta etsitty toipuminen. Renessanssin ja uuden ajan kuvissa ihmisruumis oli vielä persoona sosiaalisessa roolissaan ja luonnollisessa ympäristössään. Modernin- ja postmodernin ajan myötä ruumiin esineellistäminen ja ruumiin eristäminen luonnollisesta ympäristöstään eteni yhä pitemmälle. Nykyisessä lääketieteellisessä kuvastossa ihmiskeho on magneettikuvia ja soluja.

Kokeva, aistiva ja resonoiva kehomieli

Kuitenkin ihmiskeho, ihmisen keho-mieli on elävänä kokeva, aistiva ja resonoiva. Kun tutkimuksessamme kysyimme tutkimushenkilöiltä, millaisia kehollisia muistoja heille jäi TLT-ryhmästä (Hyvönen ym., 2020b), he kertoivat oman kehon tiedostamisesta: kehon kuuntelemisesta, kehon tunteiden, tarpeiden ja aistimusten tunnistamisesta. Tutkittavat olivat kehollaan tunnistaneet yhteyttä tilaan, yhteyttä toisiin. He olivat kokeneet tilaa olla, tunteneet tilan turvallisena, ja kokeneet voivansa käyttää tilaa. Kehon suhteessa tilaan oli ollut mahdollista tuntea sekä rajat että myös tuki alustasta, juurtuminen.

Tutkittaville oli jäänyt muistoja kontaktista toisten kanssa. Oli muistoja yhdessä tekemisestä, kosketuksesta, luottamuksesta ja nähdyksi tulemisesta. Oli voinut olla rauhassa toisten läsnä ollessa. Kun kärsimykseen liittyviä kehollisia kokemuksia oli aktivoitunut tietoisuuteen, tai joku tilanne ryhmässä oli tuntunut vaikealta, ryhmässä oli saanut apua niiden käsittelemisessä. Kärsimysmuistoissa oli epämukavia kehollisia tuntemuksia, kivun tuntemuksia, tai kehossa tuntuvaa pelkoa, ahdistusta tai surua. TLT-ryhmä herätti myös sellaisia muistoja tutkittavien elämänkulusta, joiden juuret olivat syvällä lapsuudessa tai muutoin omassa kokemusmaailmassa syvällä, ja niiden muistamisessa rakentui yhteyssiltaa menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Tutkittaville tärkeitä muistoja TLT-ryhmästä olivat myös keholliset kokemukset hengittämisestä, vapautumisesta, keveästä olosta, levollisuudesta ja jännityksen hellittämisestä. Elinvoimaa oli löydetty: voimautumista, ilontunteita, rohkeuden tunnetta, vapautta, leikillisyyttä, voimaa ja energiaa.

Tietäen tuon, ei ole yllättävää, että tuoreessa suomalaiskatsauksessa masennuksen hoidosta vastaajat kokivat, että he olivat perinteisten hoitomuotojen eli lääkkeiden ja terapian lisäksi hyötyneet liikunnasta ja luovasta terapiasta (https://www.uef.fi/fi/artikkeli/suomalaistutkimukset-vahvistavat-masennuspotilaiden-hoito-on-tehotonta-eika-vastaa-kaypa-hoito). Mielenterveysbarometrissa v. 2021 kuntoutuja-vastaajista 95% oli sitä mieltä, että taide on toimiva keino mielenterveysongelmien käsittelemisessä.

Taloudellisesti järkevää

Taideterapia, esim. tanssi-liiketerapian ryhmäinterventio on masennuksen hoidossa rahallisesti halvempi hoitomuoto kuin yksilöterapia, yksilökäyntien jakso julkisen terveydenhuollon palveluissa, sähköhoito tai ketamiinihoito. Tanssi-liiketerapiatutkimuksessamme (Hyvönen ym., 2020) tilastollinen luku joka osoittaa, kuinka monta potilasta täytyy hoitaa, jotta yksi paranee (NNT), oli 3. NNT 5 tai pienempi on taso, jonka katsotaan osoittavan aidosti hyödyllistä hoitomuotoa.

Taideterapeuttien tuomaa osaamista olisi hyödyllistä ottaa käyttöön palveluvalikoimaan nyt, kun hyvinvointialueiden palvelurakenteita kehitetään. Meidän on tärkeää tukea yhteiskunnassamme ihmisten resilienssiä kokonaisvaltaisin, eettisin ja ihmistä kohtaavin tavoin. On aika kulkea terveydenhuollon toimintatapojen kehittämisen spiraalissa uudelle tasolle, missä yhdistämme nykyaikaiseen lääketieteeseen ihmisen kokonaisvaltaisen ymmärtämisen, ihmisen vuorovaikutuksellisuuden ja ilmaisuvoimaisuuden.

Lähteet:

Hyvönen, K., Pylvänäinen, P., Muotka, J. and Lappalainen, R. (2020). The Effects of dance movement therapy in the treatment of depression: A Multicenter, randomized controlled trial in Finland. Front. Psychol. 11:1687. doi: 10.3389/fpsyg.2020.01687

Hyvönen, K., Levaniemi, A., Maaskola, N., von Bonsdorff, P. & Pylvänäinen, P. (2020)b. ”Kun käsistä tuli siivet”: Tanssi-liiketerapiaryhmään osallistuneiden ruumiilliset muistot ryhmästä. Teoksessa Erkkilä, J. & Ylönen, M. (toim.) Ennen sanoja – Pohdintoja ruumiillisuudesta. Jyväskylä: Eino Roiha säätiö ja Suomen Musiikkiterapiayhdistys.

Pylvänäinen, P,. Hyvönen, K,. Muotka, J., Forsblom, A., Lappalainen, R., Levaniemi, A. and Maaskola, N. (2021) Ryhmämuotoinen tanssi-liiketerapia kuntoutusmuotona masennuspotilaille. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 157, 69s. ISBN 978-952-284-113-1 (nid.), ISBN 978-952-284-114-8 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fife202102033575

Pylvänäinen P. (2018). Dance movement therapy in the treatment of depression. Change in body image and mood. – A clinical practice based study. Jyväskylä Studies in education, psychology and social research 621. Jyväskylä: Jyväskylä University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7503-6 (doctoral dissertation)

Kirjoittaja, Päivi Pylvänäinen, on Suomen Tanssiterapiayhdistyksen puheenjohtaja, psykologi (PsT) ja tanssi-liiketerapeutti (M.A. in Creative Arts in Therapy), jolla on pitkä työkokemus julkisen sektorin mielenterveyspalveluista.

  • All Posts
  • Asiantuntijahaastattelu
  • Blogi
  • Dialogi
  • Lääkärin työ
  • Mielipide
  • Perusterveydenhuolto
  • Sairaanhoitajan työ
  • Terveyspolitiikka
  • Tiedotteet
  • Tutkimus
  • Uutiset

Lisää kirjoituksia

Kannattaa kuunnella huippuasiantuntijoita!

TÄRKEÄ EUROOPAN PARLAMENTIN teemaryhmän seminaari. Ilmainen. Professorit ja kliinikot kertovat akupunktiosta, kehomieli-hoidoista, manipulaatiohoidoista ja kasvipohjaisesta ravitsemuksesta kroonisen kivun hoidossa. Tiistai, 12.10. 2021 klo 17 – 19 Suomen aikaa. ILMOITTAUDU etäseminaariin...

Lue lisää

Elämäntavoilla yhdeksän tervettä elinvuotta lisää

”On tutkimusnäyttöä, että terveillä elämäntavoilla voidaan saavuttaa yhdeksän tervettä elinvuotta. Samalla voidaan myös vähentää ihmisten inhimillistä kärsimystä ja saada säästöjä sekä ihmisten että yhteiskunnan terveysmenoihin.” sanoo Yhdistävä lääketiede ry:n varapuheenjohtaja, farmasian...

Lue lisää

Toimintamme on monialaista, monitieteistä ja eri sektoreita yhdistävää.

Seuraa meitä somessa, niin saat lisätietoa tutkimuksistamme ja hankkeistamme!

Copyright © 2024 Yhdistävä Lääketiede ry