Sairaanhoitajan polku Yhdistävään lääketieteeseen

  • Nainen, äiti, puoliso, 57-vuotias kivunhoitoon erikoistunut sairaanhoitaja, lymfaterapeutti kosketuspedagogi ja yrittäjä.
  • Työkalupakkiin kuuluu monia taitoja, joita Leena Vallin on hankkinut sairaanhoitajan ammattiin valmistumisensa jälkeen. Niitä hän soveltaa asiakastyössään, mutta myös oman terveytensä vaalimiseksi.
  • Faskiakäsittely, hieronta, akupunktio, liikunta, meditaatio, rentoutus, mielenhallinta ja ravitsemus. VAU! Upeita ja toimivia keinoja monissa tilanteissa.   

Tässä Leenan tarina

On suuri ilo ja kunnia saada kertoa omaa tarinaani Yhdistävä Lääketiede ry:n blogissa. Valmistuin sairaanhoitajaksi Lohjalla, silloisen Lohjan Terveydenhoito-oppilaitoksen ensimmäisestä sairaanhoitajakurssista vuonna 1985. Valmistuttuani työskentelin Meltolan sairaalassa yli 10 vuotta. Salossa erikoistuin sisätauti-kirurgian erikoissairaanhoitajaksi vuonna 1992.

Menin naimisiin ja sain kaksi lasta. Nämä elämäni aarteet ”hankin” vaikka lääkärit kielsivät ja olivat sitä mieltä, että on silkkaa hulluutta hankkiutua raskaaksi munuaisten vajaatoiminnasta kärsivänä potilaana. Vuonna 1975, ollessani 11-vuotias. sairastuin infektioon, jonka alkuperä on jäänyt epäselväksi. Vietin silloisella Lastenklinikalla potilaana yhtäjaksoisesti puoli vuotta, sain sytostaattihoitoja ja isoja annoksia kortisonia. Aikuisena  sitten ”uhmasin lääketiedettä” ja hankin lapsia. Kaikki sujui hyvin, lapset syntyivät ajallaan ja terveinä.

Tällöin ensimmäisen kerran aloin kyseenalaistaa nykymuotoisen lääketieteen absoluuttisena ja ainoana markkinoitavaa totuutta.

Olen erityisherkkä, empaattinen ja intuitiivinen ihminen. Rakastan toisten auttamista ja siksi olen välillä antanut muiden tarpeiden mennä omieni edelle ja se on tuonut elämääni haasteita, kriisejä ja sairasteluja. Elämän kokemukset, karikot ja ilot koen kuitenkin enemmän voimavaroina ja oppimisen paikkoina.

Kivun hoito kiinnosti

Parikymmentä vuotta sitten  kiinnostuin kivun hoidosta, kun havaitsin sen olevan liian lääkekeskeistä ja liian mekanistista. Lähdin kivunhoidon erikoistumisopintoihin Jyväskylän Ammattikorkeakouluun (JAMK) 2000-luvun alussa. Tämän koulun käyneitä sairaanhoitajia on Suomessa 19 ja tällä hetkellä olen tietääkseni Suomen ainoa yksityinen kivunhoidon sairaanhoitaja-asiantuntija, joka pitää yksityisvastaanottoa kotonaan.

Koulutukseen kuului kehittämishanke. Se loikin minulle työpaikan eli laadin toimintamallin kipusairaanhoitajan vastaanottotoiminalle terveyskeskukseen. Toiminkin viisi vuotta kipusairaanhoitajana Folkhälsanin Karjaan Terveyskeskuksessa. Minulla oli oma vastaanotto, jossa tein kipukartoituksia ja yhdessä potilaan kanssa kivunhoitosuunnitelman, jonka lääkäri sitten vahvisti. Panostimme vahvasti lääkkeettömiin hoitomenetelmiin. Muuttoni Porvooseen lopetti tämän toiminnan. Sille ei löytynyt jatkajaa.

Työskentelin puolisen vuotta Porvoon sairaalassa. Irtisanouduin, koska en enää voinut tehdä työtä autoritäärisessä ja vanhakantaiseksi kokemassani työyhteisössä. Minusta tuli yrittäjä vuonna 2007. Perustin  sairaanhoitopalveluja tarjoavan yrityksen. Pian otin aputoiminimen: Kivunhoito ja lymfaterapia Leena Vallin. Yrittäjän ammattitutkinnon myötä toiminta muuttui tavoitteelliseksi ja elämäni missio kirkastui.

Haluan auttaa ja hoitaa kokonaisvaltaisesti niitä, joilla on kipuja, vaikeita sairauksia ja jotka ovat ns. hankalia tapauksia.

Tuntui vapauttavalta saada toteuttaa hoitotyötä koko ammattitaidolla, empatialla ja suurella innostuksella. Työkalupakkini tarvitsi kuitenkin täydennystä, jota hankin lisäkoulutuksella. Valmistuin lymfaterapeutiksi ja kosketuspedagogiksi. Hain oppia faskiakäsittelyyn, hierontaan, akupunktioon, liikuntaan, meditaatioon, rentoutukseen, mielenhallintaan ja ravitsemukseen.

VAU! Mitä kaikkea osaamista nykyään työkalupakkiini kuulukaan ja suurin osa näistä ei ole tullut sairaanhoitajaopinnoissa.

Välillä toimin myös kouluttajana ja luennoitsijana hoitotyön opiskelijoille. Kuinka liikuttavaa onkaan nähdä nuorten silmien tuikkivan ja opiskelijoiden ahmivan tietoa ja kokemusta. Olen todella huolissani hoitajien nykykoulutuksen tasosta. Verkko-opinnot ja itseopiskelu eivät tue riittävästi hoitotyön ammattilaiseksi kasvua. Tämän vahvistaa myös oma sairaanhoitaja-tyttäreni, joka on ollut hyvin pettynyt sekä lähi- että sairaanhoitajaopintoihinsa.

Stressiä ja pallolaajennuksia

Yrittäjyys on elämäntapa, joka kasvaa, mitä enemmän sitä tekee. Vilkkaimpina vuosina yrittäjänä hoidin yksin vähän yli 900 potilaskäyntiä vuodessa. Se näytti toimintakertomuksessa hyvältä, mutta jätti jälkensä. Sain stressistä matala-asteisen tulehduksen ja sydäninfarktin keväällä 2017. Kahden pallolaajennuksen jälkeen kotiuduin yhdeksällä pillerillä päivässä.

Perimässä saadun heikon maksan puhdistustoiminnan takia, sain lääkkeistä kovat haittavaikutukset. Minua pidettiin hankalana ja outona. Selviytyäkseni ja toipuakseni käänsin kivet ja kannot. Lähdin opiskelemaan verkossa ja kirjoista terveyden palauttamista. Päädyin solutasolle ja biokemiaan. Päätin (jälleen kerran) ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistani ja tehdä elämäntapamuutoksia.

Innoissani imin itseeni tietoa solun aineenvaihdunnasta, matala-asteisen tulehduksen hoidosta elämäntavoilla, ruokavalion merkityksestä, kantasolujen merkityksestä, kehon kyvystä korjata syntyneitä vaurioita, suoliston mikrobiomin merkityksestä terveydelle ja luontaisen vastustuskyvyn tukemisesta.

Sairaudet eivät putoa taivaalta

Kuntoutumiseni opetti minulle 35-v:n hoitanjaurani aikana tärkeimmän oivalluksen. Sairaudet eivät putoa meihin taivaalta eivätkä ne kapua meihin jalkoja pitkin. Ne syntyvät meissä sisällä. Jos haluamme palauttaa terveyden, on tehtävä jotain, mitä ei ole aiemmin tehnyt ja se interventio tulee kohdistua vaivan syyhyn, solutasolle.

Minusta tuntuu, että nykyään maassamme toteutetaan lähinnä oirehoitoa lääkityksellä. Olen itse elävä esimerkki siitä, että olen palauttanut terveyteni tekemällä oikeita valintoja ja tehnyt työtä sen eteen. Olen päässyt lääkkeistä ja laboratorioarvoni ovat paremmat kuin naismuistiin. Tänä päivänä olen terveellisten elintapojen puolestapuhuja. Varsinkin ravitsemuksella ja tukiravinteilla on suuri merkitys.

Saan hyvää palautetta myös potilailtani. Viimeksi eilen sain kuulla, että on ihanaa tavata hoitaja, joka hoitaa sekä kipua että mieltä, molempia samalla kertaa, asiakasta kunnioittavasti ja aidosti kuunnellen, olemalla läsnä! Myönteinen palaute kannustaa jatkamaan samaan malliin.

Olen aina ollut avoin uusille opeille ja ajatuksille ja monesti kyseenalaistanut asioita ja kuunnellut sydäntäni sekä intuitiota. Olen iloinen Yhdistävä Lääketiede -yhdistyksen jäsenyydestä. Haluan olla myötävaikuttamassa entistä parempien ja inhimillisempien hoitotyön käytäntöjen vahvistumiseen terveyssysteemissämme.

Tarvitsemme sekä virallista lääketiedettä että täydentäviä hoitoja. Ihminen on kokonaisvaltainen, kokeva ja tunteva olento. Hoitotyössä ei saa olla vastakkainasettelua. Itse edustan sekä vahvaa ammatillista hoitotyön asiantuntijuutta että täydentäviä hoitomenetelmiä käyttävää ammattilaista. Koen laaja-alaisuuden voimavarana ja upeana resurssina.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021 kaikille YL-blogin lukijoille!

Porvoossa 20.12.2020

Leena Vallin, sairaanhoitaja

www.sairaanhoitopalveluleena.com

Leena Vallin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *