“Mikä niin kovasti jarruttaa taidetta hyödyntävien hoitomuotojen hyväksymistä yhteiskunnassa ja niiden käyttöön ottoa terveydenhuollossa?”
Tämä kysymys – kuuma peruna – nostettiin esille heti Taide, luonto ja terveys -seminaarin ensimmäisessä puheenvuorossa lauantaina 21.5.2022.
Kysymykseen vastasi puhuja, professori Jaakko Erkkilä, joka myönsi että selkeää vastausta ei ole – muutenhan asia olisi korjattu. Yksi tärkeä syy on kuitenkin dialogin puute. Ja juuri sitä Yhdistävä lääketiede ry:n ja Tampereen yliopiston yhdessä järjestämässä seminaarissa pyrittiin luomaan.
Improvisaatio herätti tärkeän traumamuiston
Suomen ainoa luovien alojen tutkimuksen professori Jaakko Erkkilä kertoi luennossaan musiikkiterapian tutkimuksesta ja tutkituista vaikutuksista. Hän esitteli mielenkiintoisen esimerkin musiikkiterapian tutkimukseen osallistuneesta asiakkaasta.
“Tässä tutkitussa musiikkiterapian muodossa käytetään improvisaatiota eikä asiakkaalta vaadita mitään musiikillista osaamista. Improvisointi musiikilla voi ensinnäkin synnyttää dialogia, helpottaa keskustelun syntymistä terapiassa ja toiseksi nostaa esille esitietoisia tunteita, muistoja, kokemuksia, traumoja.”
Erkkilän nostamassa esimerkissä asiakas oli improvisoidessa löytänyt yllättäen hyvin rytmikkään, nopean ja matalan äänentuoton koskettimilla, tämän jälkeen nauranut “olipa se matalaa” mutta päässyt hyvin pian kokemuksen jälkeen syvän trauman äärelle. Asiakas kertoi, ettei ollut tuota traumaa aiemmissa terapioissa pystynyt nostamaan esille. Kun se oli musiikin avulla herätetty ja sen äärelle päästiin keskustelemaan, asiakkaan vointi myös parani ja masennus helpotti.
Esimerkki on vain yksi monista. Sekä alalla työskentelevät että asiakkaat tietävät, että musiikkiterapia on tehokasta ja vaikuttavaa.
Tutkimuksissa on myös huomattu, että taideterapioiden tehoa parantaa ns. warm up -harjoitus, esimerkiksi hengitysharjoitus ennen varsinaista työskentelyä.
Virallisen tunnistamisen ja aseman tilanne?
Sitten se mutta. Musiikkiterapialle kuten muillekin taideterapioille on haettu virallista asemaa Suomessa jo kauan. Vaatimukset koulutuksesta ja toisaalta tietynlaisista tieteellisistä tutkimuksista – kuten placebo-vertailuvaatimus – ovat kohtuuttomia.
Erkkilän mukaan tällä hetkellä on vallalla “poliittinen pattitilanne”. On paljon kannustusta ja positiivista virettä mutta myös nihkeyttä ja vastustusta. Lausuntoja taideterapian asemasta ja tunnistamisesta saattavat antaa työryhmät, joiden yksikään jäsen ei tunne taideterapioita lainkaan.
“Taideterapioissa asiakastyytyväisyys on huippuluokkaa, koulutuksiin on tunkua, kansainvälinen yhteistyö on vilkasta ja ratkaisuja pattitilanteeseen on kehitteillä. Eli paljon positiivisia signaaleja.”
Yhdistyksen varapuheenjohtaja Hanna Kortejärvi toi myös yhden positiivisen signaalin, eli hyvän uutisen Käypä hoito -työryhmästä, jossa hän on ollut viime vuosina mukana: Myös laadulliset tutkimukset hyväksytään nykyisin näytöksi vaikutuksista Käypä hoito -suositusten laatimisessa.
“Upea uutinen”, seminaariväki iloitsi.
Askel askeleelta dialogia syntyy ja taideterapiat tunnustetaan yhteiskunnassa. Jaakko Erkkilän sanoin:
“Kyllä uskon, että jossain vaiheessa tämä tie vielä suoristuu.”
Lisää tietoa, tunnelmia ja kuvia seminaarista tulossa myöhemmin. Myös seminaarin tallenne julkaistaan pian.
