Luontokokemusten parantava, virkistävä ja monin tavoin hyvää tekevä vaikutus tunnetaan ja siitä on paljon tutkimusta. Mutta hyötyykö ihminen yhtä hyvin luonnon vaikutuksista, jos hän kokee luontoa vain virtuaalimaailmassa?
Ajatus virtuaalisista luontokokemuksista voi tuntua oudolta – onhan luonto niin monipuolisesti aistittava ja koettava asia. Toisaalta on paljon tilanteita, joissa ihminen ei pääse metsään vaikka haluaisi. Esimerkiksi vuonna 2020 alkaneen koronapandemian aikana moni joutui pysyttelemään pitkiä aikoja neljän seinän sisällä.
Signaporelainen tutkijaryhmä (Chan et al., 2021) selvitti virtuaalisen metsäkokemuksen vaikutuksia nuorilla aikuisilla ja senioreilla. Tulokset olivat positiivisia.
Virtuaalinen metsä vastaan kaupunkimaisema
Tutkijaryhmä otti tutkimuksen lähtökohdiksi aiemmat teoriat ihmisen ja luonnon suhteesta, kuten biofilia-hypoteesin, luonnon kyvyn lievittää stressiä ja psykologisen huomion palauttamisen teorian (attention restoration theory). Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voiko virtuaalinen luontokokemus lievittää stressiä ja parantaa mielialaa – parantamalla yhteyttä luontoon.
Tutkimuksessa osallistujat käyttivät VR-laseja, joiden avulla pystytään luomaan kokonaisvaltainen virtuaalinen kokemus. Nuorten aikuisten ryhmässä osallistujat kävelivät paikallaan VR-lasit päässä ja senioreiden ryhmässä, koska monilla oli vaikeuksia liikkumisessa, osallistujat istuivat paikoillaan käyttäen käsiään virtuaalipolulla etenemiseen.
Tutkimuksessa verrattiin kahta virtuaalista kävelyä: vihreää metsäpolkua ja kaupunkimaisemaa. Osallistujien kokemuksia ja tuntemuksia kysyttiin lomakkeella. Lisäksi seurattiin sydämen sykettä, jonka avulla nähtiin mm. mahdollisia vaikutuksia kehon rentoutumiseen.
Sekä nuorilla aikuisilla että senioreilla tutkimuksen tulokset olivat samankaltaisia: virtuaalinen luontokokemus paransi tunnetilaa ja toi parempaa kokemusta yhteydestä luontoon. Kaupunkikävely ei samalla tavalla pystynyt rauhoittamaan eikä vahvistanut luontosuhdetta.
Korvaako virtuaalinen luontokokemus aidon metsän?
Positiivisista tuloksista huolimatta moni voi tällaisesta tutkimuksesta kuullessaan kohottaa kulmakarvojaan. Voi tuntua pelottavalta kulkusuunnalta, että ihmiselle riittäisi metsän kokeminen vain virtuaalisesti.
Ei tietysti ole tarkoitus, että aito luontokokemus korvattaisiin virtuaalisella. Mutta tietyissä poikkeusoloissa – kuten ”lockdown” -tyyppisen yleisen sulkutilan aikana – virtuaalikokemus voi auttaa selviämään, lievittää psyykkistä stressiä ja jatkuvan sisällä olon aiheuttamaa ahdistuneisuutta.
Tuoreessa artikkelissa Harvard Medical Schoolin johtaja, tohtori Peter Wayne nostaa esiin edellä mainitun Chanin ym. tutkimuksen ja muistelee alkuperäisen biofilia-käsitteen luonutta Edvard O Wilsonia. Wilsonin mukaan yhteys luontoon on ihmiskunnalle sen evolutiivisen historian aikana syntynyt universaali perustarve.
Artikkelissa Wayne pohtii, että edesmennyt professori Wilson olisi ehkä suhtautunut positiivisesti virtuaalisen luontokokemuksen käyttöön ihmisten hyvinvoinnin lisäämisessä. Teknologia, kuten VR-lasit, on oikeastaan samantapainen keino tuoda luontoa ihmisten elämään kuin taide, runous, kirjat ja television luonto-ohjelmat. Teknologian luoman virtuaalisen luonnon ei ole tarkoitus korvata oikeaa luontoa.
Päinvastoin VR-lasien kanssa tehty ”metsäretki” lisää halua mennä myös oikeaan metsään. Teknologia voikin olla loistava väline saada ylipäätään lisättyä ja vahvistettua ihmisten suhdetta luontoon.
Lähteet:
Chan SHM, Qiu L, Esposito G, et al. Nature in virtual reality improves mood and reduces stress: evidence from young adults and senior citizens. Virtual Real 2021:1–16. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34849087/
Wayne, Peter. Virtual Forest Bathing as Practical Way to Connect to and Benefit from Nature: What Would E.O. Wilson Say? The Journal of Integrative And Complementary Medicine Volume 28, Number 3, 2022.
