Kirjoittaja: Sinikka Tierna

Onko joogaharjoittelulla tutkittua vaikutusta elimistön puolustusjärjestelmään? Tätä kysymystä selvitti korealainen systemaattinen tutkimuskatsaus, eli koostetutkimus (Yeun & Kim, 2021). Se kokosi lääketieteellisissä tietokannoissa ajalla 1.1.2017–31.12.2020 julkaistut, joogan immunologisia vaikutuksia tarkastelleet tutkimukset.

Tietokantahakujen ja löydettyjen tutkimusten analyysin jälkeen koostetutkimukseen hyväksyttiin 11 tutkimusta eri puolilta maailmaa – tutkimuksista 5 tosin oli Intiasta, eli joogan kotiseudulta. Koostetutkimukseen hyväksytyissä tutkimuksissa oli käytetty useita joogamuotoja, muun muassa astangaa, hathaa ja pranayamaa.

Koostetutkimuksen jooga-tutkimuksissa on tarkasteltu monia erilaisia immuunipuolustukseen ja tulehdusten ehkäisyyn liittyviä tekijöitä. Osassa seurattiin sytokiineja, jotka ovat elimistön puolustusreaktioiden keskeisiä säätelijöitä. Sytokiinit jaotellaan pro- ja anti-inflammatorisiin, eli osa sytokiineista aktivoituu infektion aikana ja auttaa elimistöä puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan, osa hillitsee tulehdusreaktioita.

Tutkimuskatsauksessa huomattiin, että useat tutkimukset todistivat joogan positiivisia vaikutuksia sytokiinien toimintaan.

Tutkimuskatsauksen tärkeimpiä havaintoja olivat:

• Useassa tutkimuksessa on havaittu kehon kortisolitasojen laskua joogaharjoittelun myötä – sekä terveillä että sairailla.
• Tulehdusta lisäävän interleukiini IL-1α:n taso laski merkittävästi reumapotilailla joogan ansiosta.
• Interleukiini IL-2:n taso, joka yleensä vähenee allergisesta nuhasta kärsivillä, nousi tutkimukseen osallistuneilla joogaharjoitusten myötä.

Tutkimuskatsauksessa havaittuja tutkimusten puutteita olivat mm. tutkimusryhmien pieni koko, tutkimusten sukupuolivinouma sekä puutteet kaksinkertaisessa sokkouttamisessa.

Koostetutkimukseen hyväksytyt 11 tutkimusta osoittavat, että joogalla voi olla positiivisia vaikutuksia elimistön puolustusjärjestelmään. Lisäksi kooste kertoo, että joogan harjoittaminen saattaa sekä estää tulehdussairauksia että tukea niiden hyvää hoitoa.

Kohonnut verenpaine laskee säännöllisellä joogaharjoittelulla

Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti yleinen terveyshaaste. Nepalilaisissa terveyskeskuksissa tehdyssä tutkimuksessa (Dhungana et al., 2021) huomattiin joogan alentavan verenpainetta.

Tutkimukseen osallistui 121 korkeasta verenpaineesta kärsivää henkilöä. Osalla oli käytössä lääkitys ja osalla ei. Tutkimusryhmä jaettiin kahteen satunnaistettuun ryhmään, joista toinen (61 henkilöä) osallistui ensin terveydenhoidon ammattilaisen vetämään 2 tunnin joogaharjoitukseen 5 päivänä ja sen jälkeen suoritti harjoituksen kotonaan (30 minuuttia 5 päivänä viikossa) seuraavien 90 päivän ajan.

Toinen ryhmä (60 henkilöä) ei saanut joogaohjausta eikä tehnyt joogaharjoituksia tuona aikana. Molemmille ryhmille kuitenkin pidettiin 2 tunnin terveysluento, jonka aiheena oli korkeaan verenpaineeseen liittyvän elämäntavan muuttaminen.

Molempien ryhmien verenpainetta seurattiin tutkimuksen ajan ja molemmissa ryhmissä systolinen paine eli yläpaine laski. Joogaharjoituksia tehneillä verenpaineen lasku oli kuitenkin selvästi isompi, eli keskimäärin 11,5 mmHg, verrattuna kontrolliryhmään, jolla systolisen paineen lasku oli keskimäärin 2,2 mmHg.

Kohonnut verenpaine lisää sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista ja lyhentää odotettavissa olevaa elinikää (Käypähoito). Tutkimuksen nojalla näyttää siltä, että joogaharjoittelun lisääminen verenpainepotilaiden hoitokeinoihin olisi hyödyllistä ja voisi parantaa hoitotuloksia.

Joogatutkimuksia yhä enemmän, selkeyttä tarvitaan

Yllä mainitut joogatutkimukset ovat osa laajaa joogaan liittyvien terveystutkimusten kenttää, ja monikansallisen tutkimusryhmän koostetutkimus (Wieland et al., 2021) todistaa joogatutkimusten määrän lisääntyneen viimeisen vuosikymmenen aikana.

Koostetutkimuksessa etsittiin ja kartoitettiin yhteensä 322 joogan terveysvaikutuksiin liittyvää systemaattista katsausta, joista vanhin oli vuodelta 1997 mutta 92 % oli julkaistu vuonna 2011 tai sen jälkeen.

Koostetutkimuksessa esitettiin joogaan liittyvien tutkimusten kehittämistarpeita, kuten:

• Joogan muoto tulisi selkeämmin määritellä, sillä joogaa voi harjoittaa hyvin erilaisilla tavoilla, ja kaikissa on omanlaisensa piirteet ja vaikutukset.
• Samoin sillä on merkitystä, määritelläänkö jooga pelkästään keholliseksi hoitomuodoksi vai sekä kehoon että mieleen vaikuttavaksi.
• Erilaisten vaikuttavien tekijöiden, kuten tutkimukseen osallistuvien joogaopettajan koulutus, selkeämpi määrittely on tarpeen.
• Rahoituksesta kertominen on noin kolmasosassa tutkimuksia jäänyt puutteelliseksi.

Koostetutkimuksessa ehdotetaan, että jooga-aiheisille tutkimuksille perustettaisiin oma tietokanta, joka helpottaisi joogatutkijoita. Koska joogaa harrastetaan maailmanlaajuisesti paljon – eri muodoissa – ja sen terveysvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia on yhä enemmän, tutkimusten yhtenäistäminen, tutkimusaukkojen huomaaminen ja tutkimustulosten kokoaminen on tarpeen.

Lähteet:

Yeun Y.R. & Kim, S.D. 2021. Effects of yoga on immune function: A systematic review of randomized controlled trials. Complementary Therapies in Clinical Practice (44).

Dhungana, R.R., Pedisic, Z., Joshi, S. et al. 2021. Effects of a health worker-led 3-month yoga intervention on blood pressure of hypertensive patients: a randomised controlled multicentre trial in the primary care setting. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33743622/

Wieland, L.S., Cramer, H., Lauche, R., Verstappen, A., Parker, E.A. & Pilkington, K. 2021. Evidence on yoga for health: A bibliometric analysis of systematic reviews. Complementary Therapies in Medicine (60).