Istun Tampereen uudessa gynekologikeskuksessa Larvan tutkimushuoneessa, joka on hyvin kodinomaisesti sisustettu. Huoneen seinillä on taidemaalauksia. Keskustelemme lääkärin työstä ja juttu rönsyilee mukaansa tempaavasti.

Tyytyväiset potilaat innostavat yhdistelemään eri hoitotapoja

Larva arvostaa lääkärin työssä hyviä hoitotuloksia sekä potilaslähtöisyyttä ja humaaneja arvoja. Hän viihtyy hyvin työssään ja on edelleen innoissaan. 1990-luvulta lähtien hän on hoitanut lantionalueen kiputiloja gynekologisesti laserakupunktiolla ainoana Suomessa. Laserhoito tuottaa hyviä tuloksia ja tyytyväiset kipupotilaat innostavat Larvaa kehittämään jatkuvasti ammattitaitoaan ja jatkamaan uraansa, vaikka hän olisi voinut jäädä eläkkeelle jo vuosia  sitten.

Tutustuessaan moniin CAM-hoitoihin Larva kiinnostui lymfakierrosta.  Innostus tutkimustuloksista sai hänet kehittämään Suomeen ensimmäistä lääkinnällistä hoitokylpylää (Medical Spa), jonka malli pohjautuu keskieurooppalaisiin lääkintäkylpylöihin. Lisäksi häntä  kiinnostavat myös taiteen terveysvaikutukset. Hän pitää Helsingissä Aino Klinikan yhteydessä Aino Galleriaa, joka toimii tällä hetkellä virtuaaligalleriana. Tämän vuoden aikana virtuaaligalleriassa on esillä argentiinalaisia valokuvataiteilijoita ja taustalla soi myös teemaan sopiva musiikki.

Taide on aina kiinnostanut Larvaa ja kaksi hänen miestään on ollut kuvanveistäjiä. Larva vaikuttui taiteen terveysvaikutuksista, jotka ovat osoittaneet, että taiteen harrastaminen, kuten gallerioissa ja museoissa käynti on yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin.

Taiteen terveysvaikutukset aletaan jo tiedostaa. Aiheesta kirjoitti Lääkärilehti  5/2020 ja samasta teemasta on juttu myös Potilaan Lääkärilehdessä. Potilaan Lääkärilehti – Taide todella vaikuttaa terveyteen (potilaanlaakarilehti.fi)

Larva päätyi yksityislääkäriksi monien sattumien kautta

”Minä olen aivan väärällä alalla.” Larva naurahtaa. ”Olen sielultani kielitieteilijä, aloitin opinnot niin sanottuna histfillarina, venäjä ja ruotsi olivat pääaineitani. Sain stipendin Venäjälle. Siellä tapasin ensimmäisen mieheni. Jäin Venäjälle seikkailemaan kahdeksaksi vuodeksi. Mieheni oli kuvanveistäjä ja hän teki tilaustyötä yliopistoon. Hän kysyi rehtorilta, että pääsisinkö sinne opiskelemaan? Olin ilmoittanut hänelle, että lähden Suomeen jatkamaan opintoja. En halunnut pyöriä siellä kotirouvana. Rehtori sanoi, että jos hän pyrkii tänne ja pääsee niin saa tulla. Sitten opettelin kaiken venäjäksi ja pääsin sisään. Kävin Venäjällä joitain kursseja, mutta erottuani miehestäni muutin Ouluun ja valmistuin lääkäriksi sieltä.”

Ennen kuin Larvasta tuli yksityislääkäri hän työskenteli Nokian terveyskeskuksessa. ”Hoidin sekä anestesiologin osavirkaa ja osan tein tavallisena terveyskeskuslääkärinä. Olin pitänyt elvytysopetukset palomiehille. Tuli vanhus kolarista. Ensihoitajat eivät saa siirtää potilasta sänkyyn ennen kuin lääkäri on katsonut hänet. He olivat kuitenkin siirtäneet potilaan sänkyyn ilman hiekkapatjaa. Vanhus kuoli lopulta lantionalueen verenvuotoon.” Asia jäi vaivaamaan Larvaa, jotain oli tehtävä.  ” Järjestin vapaa-ajalla tällaisia keissi-tyyppisiä tapaamisia, joissa oli ensiavun henkilökunta, ambulanssimiehet, paikalliset työterveysasemat, Nokialla kun on isot tehtaat. Kokoonnuimme ja kävimme keissiä läpi. Ensimmäisen tapaamisen jäljeen ylilääkäri tuli lankoja pitkin ja sanoi, että älä sitten ala sooloilemaan, älä järjestä mitään ennen kuin olet saanut luvan terveyslautakunnasta.”

Ylilääkärin reaktio ihmetytti ja suututti Larvaa, etenkin kun reaktioon ei tuntunut olevan mitään järkeviä perusteluja, koska tapaamiset järjestettiin vapaa-ajalla ilman kustannuksia ja kaikki keissit käytiin läpi nimettömänä vaitiovelvollisuutta kunnioittaen. ”Jos olet hätätilanteessa, sinulla pitää olla selkäytimessä, miten toimia. Tapaamisessa kaikki saivat ajatella ja keskustelimme yhdessä. Sen jälkeen kukaan ei laiskotellut. Pistettiin aina hiekkapatjat alle ja muistettiin näyttää potilas lääkärille ennen kuin hänet siirrettiin tavalliseen sänkyyn. Opin tästä, että opetus- ja yhteistapaamiset ovat todella tärkeitä. Silloin ajattelin, että tämä kunta ei ole minun paikkani.”

”En nykyään pystyisi tekemään työtä, jossa minulla olisi päällikkö sanomassa, että saat tehdä vain näin. Se on minun ongelmani.” Larva sanoo pilke silmäkulmassaan. Hän epäilee, että jos hän olisi jatkanut julkisella puolella, hän olisi jäänyt eläkkeelle normaaliin aikaan, eikä olisi viihtynyt työssään yhtä hyvin kuin nyt.

”Lääkärien keskuudessa on paljon hierarkiaa ja monet lääkärit tekevät työtään raha edellä tai sitten sopeutuneena  systeemiin, jossa lääkärit ovat kuin virkamiehiä…  Kuin jossain lääkärien ohjekirjassa sanottaisiin, että usko kaikki mitä sinulle sanotaan. Jos olet virkamies, ja leipäsi on siinä kiinni, ei auta muuta kuin mukautua. Tai lähteä yksityiselle puolelle.”

Lääkärin työ on paljolti konsulttina olemista

Yksityisvastaanotolla työskentely sopii Larvalle.  ” On pakko kehittää omaa ammattitaitoa ja saada hyviä tuloksia. Nykyään potilaat eivät edes ihmettele, kun hoidan heitä akupunktiolla sisäkautta. Toimintani on jo sen verran tunnettua. Jos potilas tulee ensimmäisen kerran, selitän perusteellisesti ja kysyn voidaanko tehdä koe. Jos löystytän lihaksia ja kipu rauhoittuu, se on lihasperäistä. Jos ei, niin se on jotain muuta. Kaikkihan pelkää, että siellä on syöpä.”

Leena Larva kokee olevansa yhtä paljon konsultti kuin lääkäri.

Kun potilas tulee, olemme samalla viivalla. Hänellä on joku ongelma ja minä olen lukenut ja opetellut enemmän tästä asiasta, jotta voin auttaa ongelman ratkaisussa. Sitten tulee keskustelu, mitä tehdä. Esitän näkemykseni ja potilas sanoo omansa. En pyri määräämään mitään vaan kyseessä on kahden ihmisen välinen suhde. Pyrin aina siihen, ettei käynti ole potilaalle turha.

“Toisille potilaille riittää se, ettei löydy mitään, esimerkiksi kasvaimia. He tulevat vähän kuin pelosta vastaanotolle. Silloin toimin ja puhun niin systemaattisesti, että potilas vakuuttuu ja saa turvallisuuden tunteen.”

Larva on huolissaan suunnasta, johon lääkärintyö on kehittymässä.

”Jotkut lääkärit loukkaantuvat, jos potilas tai toinen lääkäri sanoo eriävän mielipiteen. Lääkärin auktoriteetti on muuttunut huonompaan suuntaan. Tuntuu, että lääkärit eivät enää keskustele keskenään. Esimerkiksi jos minulle tulee vastaanotolle kollegan äiti, niin keskustelen kollegan kanssa: nyt olisi tällainen ja tällainen, että mitä mieltä olet. Nykyään tällaista kulttuuria ei ole.”

Kiinnostus lääkkeettömästä kivunhoidosta johti akupunktion pariin

Larva aloitti erikoistumisen ensin anestesiaan. Häntä on aina kiinnostanut itsehoito ja kaikki lääkkeettömään hoitoon liittyvä. Hän opetteli akupunktion vuonna 1978 Pekka Pöntisen kurssilla. ”Pekasta tuli minun ystäväni. Jätin neulat 90-luvulla ja vaihdoin laseriin. Se on paljon nopeampi ja kätevämpi tapa hoitaa. ”

Hoitomuoto tunnetaan huonosti Suomessa ja myös maailmalla. Larvan mukaan lantionalueen kivut on helppo hoitaa, kun tietää mistä ne syntyvät. Hän on vuosikymmenten kokemuksella havainnut ja tullut siihen tulokseen, että lantionalueen kipujen syyt ovat usein lihaksistossa.

”Koululääketiedettä ei kiinnosta riittävästi kipujen syntymisen syyt. Olen melko varma, että monet lantionalueen kiputilat, kuten synnytys- tai kuukautiskivut ovat lihaskramppeja lonkankoukistajassa ja pienemmissä lihaksissa lantion alueella. Ne voidaan saada auki venyttelemällä, laserhoidolla ja tietysti myös lääkkeillä. Mutta kuten oletetaan ne eivät ole itse kohtukipuja.”

Kerran Larva hoiti synnyttäjää, joka odotti kuudetta lastaan. Aikaisemmat synnytykset olivat olleet todella piinallisia. Potilaalla oli kipuja jo raskauden aikana. ”Hoidin laserilla suoraan hänen lonkankoukistajiaan ja muita lihaksia niin, että saimme selän pysymään kunnossa. Kysyin, haluatko että tehdään koe siitä, miten synnytys menee, jos hoidetaan loppuun asti laserilla.”

Potilas oli ammatiltaan kätilö ja osallistui. Larva löystytti lihaksia kerran viikossa synnytykseen asti ja potilas synnytti lähes täysin kivutta puolessatoista tunnissa. Larva on vakuuttunut, että laserhoito toimisi tehokkaasti synnytyskipujen lievityksessä, mutta kukaan ei ole kiinnostunut laserhoidosta lantioalueella, etenkään gynekologisesti.

Laserhoito on Larvalle palkitsevaa, sillä hän näkee päivittäin, miten potilaat saavat huomattavaa helpotusta kiputiloihinsa.”En ole vielä ajatellut lopettaa, jatkan töitä sen takia, että kipupotilaillani on mahdollisuus saada apua. Nimenomaan lantionalue on sellainen, jota muut eivät hoida. Muita alueita kyllä hoidetaan laserilla.  Hoitoa antavan täytyy olla joko kätilö tai lääkäri ja lantionalueen anatomia pitää osata tarkasti. Kipupuolen ihmiset tietävät nämä triggerijutut. Siellähän on lihakset, joissa on ihan samat triggerit kuin pohkeissa. Siinä ei ole mitään uutta, mutta paikka on uusi ja se on jonkinlainen tabu.”

Laajemmin ajattelevien ammattilaisten yhteisö

Larvan mielestä ajattelusta tulee kaavamaista, kun jossain päätetään, että asiat tehdään vain tietyllä ja totutulla tavalla. Uusia ideoita ei synny, kun hoitaminen jollain muulla tavalla ei tule edes mieleen, vaikka totuttu hoito ei toimisikaan hyvin.

Leena Larva liittyi Yhdistävä Lääketiede -yhdistykseen, koska halusi kuulua sellaiseen yhteisöön, jossa lääkärikin saa ajatella ja olla työssään innovatiivinen. ”Arvostan kaikkea tätä.”

”En koe haluavani samaistua tähän kaksijakoisuuteen tähtäävään viralliseen toimintaan, jossa koko ajan rajataan sitä, mikä on oikein tai väärin. ”

”Pystyn kolmessa viikossa näyttämään, että laserhoito toimii pakkoinkontinenssiin yhtä hyvin kuin lääkkeet. Totta kai käytän myös lääkehoitoa.” Vaikka konkreettiset tulokset ovat hyviä, kollegat eivät ole innostuneet Larvan kehittämästä hoitotavasta. Nyt Larva on löytänyt yhteisön, jossa muutkin ajattelevat laajemmin ja eivätkä näe hoitamista kapea-alaisesti. Häntä on pidetty kummajaisena ja kollegat ovat katsoneet ohi, kun hän on puhunut laserhoidoista.

CAM-hoitoja tulisi tutkia enemmän lymfakierron kautta

Larva kommentoi CAM-hoitoja: ”Ongelma on, ettei vaihtoehtoisia hoitoja tutkita riittävästi.  Ei ole rahoitusta. Kun tutkimus jää tekemättä, koko asia voidaan heittää romukoppaan.” Larva epäilee, että monien täydentävien hoitojen vaikutus perustuu lymfakiertoon ja ehdottaa, että tämä vaikutus kannattaisi tutkia ensimmäisenä. ”Nyt hyväksytään liikunnalla olevan terveysvaikutuksia. Mutta sitä ei tiedetä, miksi. Etsitään kaiken maailman aineita aivoista. Olen sitä mieltä, että se ei ole tärkein syy vaan seurausta siitä, että lymfasysteemi toimii.”

Lymfajärjestelmistä tiedetään paljon, mutta se ei näy käytännön kentillä. ”Tiedän, että lääkäreille ei esimerkiksi yliopistossa opeteta lymfakiertoa muuta kuin päällisin puolin, sen miten syöpä leviää kainaloista. Yksikään lääketehdas ei ole vielä keksinyt tarttua siihen, miten lymfakiertoon voidaan vaikuttaa. Heti kun keksitään lääke, alkaa varmaankin tutkimus kiihtyä.

Esimerkiksi Kari Alitalo sai akateemikon arvonimen. Hän on tutkinut syövän leviämistä, mutta  on todella guru myös kaikessa muussa tutkimuksessa. Alitalon tutkijaryhmä on  muun muassa osoittanut, että  silmässä on lymfasuonisto,  josta on aikaisemmin sanottu, että sitä ei muka ole.

Viime vuosina kiinnostus imusuonten merkitykseen onkin herännyt. Imusuoniverkosto kattaa lähes kaikki elimet. Aivojen imusuonet yksi vuoden merkittävimmistä tieteellisistä löydöistä | Helsingin yliopisto (helsinki.fi))

Aivoissakin on siis oma lymfajärjestelmänsä, jonka Giovanni Mascagni esitteli jo vuonna 1787, ja sen löysivät uudestaan  Jonathan Kipnis and Kari Alitalo.  Biology | Free Full-Text | A Destruction Model of the Vascular and Lymphatic Systems in the Emergence of Psychiatric Symptoms (mdpi.com)

”Jos lääketieteen opetetukseen tulisi kandeille perusteellinen opetus lymfajärjestelmästä, mullistaisi se koko lääketieteen. Mielestäni kaikista lääkkeistäkin tulisi testata niiden vaikutus lymfakiertoon.”

Turvehoidot ja kylpylät kiinnostavat

Tällä hetkellä Larvaa kiinnostaa, miten lymfakiertoon voidaan vaikuttaa. Hän on kiertänyt Keski-Euroopan turvekylpylöitä ja käynyt tutkimassa, miten erilaiset kylpylähoidot toimivat. Hän on toiminut IPS (International Peat Society) balneologisen osaston puheenjohtajana neljä vuotta.

”Kylpylähoidot ovat Keski-Euroopassa voimissaan ja sairauskassa maksaa usein hoidot. Mietin, voisiko saman vaikutuksen, mitä siellä saa kolmessa viikossa saada muutamassa päivässä ja kyllä sen saa hoitoa tehostamalla.”  Tästä oivalluksesta syntyi Valkeakosken terveyskylpylä (Medical Spa Aino), jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 2002 ja terveyskylää on pikku hiljaa laajennettu.

”Kylpylän yhteyteen piti tulla myös vanhainkoti, mutta sitä en ole vielä saanut aikaiseksi.” Larva naurahtaa. ”Vanhainkodin suunnitelmat ovat valmiit ja ne voidaan vielä tulevaisuudessa toteuttaa. Vanhainkodin hoidollinen perusta olisi ylläpitää vanhusten yleiskuntoa ravitsevalla ruualla ja  vahvistamalla lymfakiertoa monin eri tavoin, erityisesti tärinäharjoittelun avulla.”  

Kylpylän hoidollisuus perustuu lymfakierron kiihdyttämiseen. ”Tämä tehoaa myös niihin epämääräisiin kiputiloihin, joiden syyt saattavat olla lymfakierrossa.” Terveyskylpylään kuka tahansa voi mennä myös palautumaan tai ylläpitämään omaa kuntoa ja terveyttä. Medical Spa Aino sai saunotuksesta sertifikaatin, mistä Larva on hyvin ylpeä.

”Hoito aloitetaan infrapunasaunalla, sitten tärinää Vibration plate- laiteella, sitten nostetaan tavallisella suomalaisella saunalla lämpötilaa puoli astetta ylöspäin, sitten jäähdytellään, juodaan ja pannaan kylmä turve iholle ja hoito alkaa tehota. Tässä vaiheessa ihmiset yleensä pyytävät vettä, kun menevät siitä lämpöön. Seuraavaksi turve pestään pois ja mennään avantoaltaaseen. Sitten lepoa ainakin kaksikymmentä minuuttia. Lopuksi kysyn, että kenellä on kipuja ja laitan laserilla akupunktiota kipeään kohtaan.”

Myös lihastyö on tärkeä lymfan stimulaattori. ”Tärisyttäminen on vanha suomalainen kivunhoitomuoto. Koneella tärisyttäessä huonokuntoisempikin pystyy tärisemään ja potilas tuntee usein hoidon vaikutuksen heti.”  Larva kiinnostui tärinästä löytäessään tutkimuksen, jossa tärisyttämällä saatiin hyviä tuloksia vanhusten kunnon ylläpidossa. Hän hankki laitteen ajatellen tulevaa vanhainkotia. ”Vanhemmat naiset saavat apua myös laskeumiin ja laitteella voidaan vahvistaa lantionpohjan lihaksia synnytyksen jälkeen.”

Larva mietti, miten kylpylähoitoa voisi vielä tärinän lisäksi tehostaa ja kiinnostui turpeen terveysvaikutuksista. ”Ystäväni Riitta Korhonen oli törmännyt hoitoturpeeseen Tšekissä suotutkijoiden kokouksessa. Hän tutki, onko Suomen soissa hoitoturvetta, jota on Keski-Euroopassa käytetty satoja vuosia. Riitta sanoi, että tästä ei ole kukaan lääkäri kiinnostunut. Ei minulle paljoa tarvinnut sanoa, kun aloin miettiä, että miksi kukaan ei ole kiinnostunut. Voiko siinä jäädä jotain huomaamatta? ”– ”Turve ottaa tehokkaasti nestettä pois rasvakudoksesta ja rentouttaa lihaksia.”

Lymfakiertoa ajatellen kaikki kehon informaatio on nestepohjaista. Vanheneminen on lymfakierron hidastumista loppujen lopuksi niin, että se neste ei palaa mistään ja lopulta kuollaan pois. Aivan niin kuin kasvitkin, ihminen kuivuu pystyyn. Samalla tavalla kuin kasveilla, ihmiselläkin  pitää nesteiden päästä kiertämään. Kuivuminen ja kuihtuminen kuuluu elämään, mutta sitä vastaan pystyy taistelemaan pitämällä yllä lymfakiertoa ja ryhtiä esimerkiksi liikunnalla ja saunomalla.”

Leena Larvan ura näyttää, että lääkärin työ voi olla innovatiivista ja luovaa. Jonkin asian vaivatessa häntä tarttuu hän tuumasta toimeen, tutkii asiaa ja  etsii  ongelmien syitä. Välittämättä mitä muut ajattelevat, Larva kehittää sitä, miten hoito toimisi vielä paremmin. Hän yhdistää erilaisia ei-lääkinnällisiä hoitotapoja lääkärin tieto- ja ammattitaitoonsa. Näin hän tuli luoneeksi uuden tavan auttaa  potilaitaan. Tärkeintä on, että potilas on tyytyväinen, hoito on turvallista ja toimii hyvin. Larva ilahtui päästessään itsenäisesti ajattelevien lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten keskustelevaan yhteisöön, jossa ei ylhäältä päin sanella, miten lääkäri saa tai ei saa tehdä työtään.

Kirjoittaja: Saara Metsäranta

http://www.ainoklinikat.fi/

https://ainogalleria.fi/

Video Medical Spa Ainosta: