– Potilaat saivat potilaskeskeisessä, dialogista menetelmää käyttäneessä psykiatrisessa arvioinnissa enemmän tilaa tärkeäksi koetulle omakohtaisista elämismaailman kokemuksista puhumiselle. Yhteinen päämäärä hoidolle löytyi useammin ja mikä tärkeintä, lyhyemmässä ajassa ja vähäisemmin käynnein. Niukkojen resurssien aikana se on huomionarvoista, toteaa LL Enikö Savander.
28.1.2022 tarkastettavassa väitöskirjassaan Enikö Savander vertasi potilaskeskeiseen tapausjäsennykseen soveltuvaa dialogista sekvenssianalyysia (DSA) käyttävää arviointia nykypäivän tavanomaiseen oirekeskeiseen arviointiin. Kun tavanomainen arviointi pyrkii oireiden kautta diagnoosiin ottamatta enemmälti kantaa siihen, mistä oireet aiheutuvat, menetelmänä DSA pyrkii jo ensimmäisillä tapaamisilla tunnistamaan potilaan haitallisia, toistuvia toimintamalleja eli toimijuuden esteitä, jotka voivat ylläpitää hänen oireitaan.
— Tarvitaan lisää tutkimuksia selvittämään, voidaanko psykiatriassa saada aikaan parempaa halvemmalla, palauttamalla oireitten sijaan ihminen kiinnostuksen kohteeksi, Enikö Savander toteaa.
Savanderin väitöskirjan esittelytekstissä Tampereen yliopiston verkkosivuilla sanotaan: ”On epäilty, että kärsivä ihminen yksilöllisine tarpeineen on unohtumassa ja jää näkemättä muuna kuin oirekimppuna. Psykiatria loittonee ihmistieteisiin nojaavasta perustastaan. LL Enikö Éva Savander tutki väitöstyössään, olisiko paluu potilaskeskeiseen ongelmien ja hoidon tarpeen arviointiin julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa avohoidossa vielä mahdollista.”
Lääketieteen lisensiaatti Enikö Éva Savanderin lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Dialogical Sequence Analysis as Case Formulation in Community Mental Health Centre: Naturalistic comparative study on Patient-centred approach tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan luvalla perjantaina 28.1.2022 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Päijät-Hämeen keskussairaalan luentosali 1 ja 2, Keskussairaalankatu 7, Lahti. Vastaväittäjänä on professori Markku Timonen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jukka Hintikka Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2217-5
